Palvelua suomeksi

Hetki koitti, pitäisi saada nostettua rahaa automaatista. Varjelen laukkua, vilkuilen ympäriinsä, tiukennan otetta ja otan lompakon esiin. Kaupunki on kuulemma turvallinen, mutta en tunne sitä vielä, rakennan luottamusta olemalla mielummin liian varovainen kuin liian huolimaton. Visa Electron sujahtaa kohti sille tarkoitettua paikkaa ja ”Esperar, por favor” ”Odota, ole hyvä”. Siinä odoteltuani aloin jo miettimään kenelle soitan, sillä odottelu tuntui tavallista pidemmältä, mitä Suomessa. ”Tervetuloa!”. Kyllä. Suomeksi. Toimenpide oli ohi muutamassa sekunnissa. Kaikki oli melkeinpä selkeämpää kuin Suomessa nostaessani rahaa. 

Ei muuta kuin ruokaostoksille ja halvallapa siitäkin selvisi taas. Sitä varmaan ihmettelee takaisin tullessaan Suomeen, että mikä ihme maksaa taas. No verothan ne. Olen myös kerennyt ostamaan Zaralta t-paidan 2,99€, kadun varrella olevasta pikkuputiikista kävelykengät 6€ ja Mangosta ihanan uutuusneuleen 24,99€. Otinpa siitä kuvankin: 

Tämä oli kyllä aivan pakko-ostos asuntojen kylmyyksien takia 😉 Mutta ihan totta. Täällä talot ovat tosi viileitä, vaikka ulkona olisi kuinka lämmin. Onneksi olin varustautunut villasukkiin ja pinkkeihin Reinoihin! Nyt kun olen tottunut asuntojen viileyteen, olen ottanut villasukat pois minun ja Reinojen välistä 😉

Olen edelleen kipeänä ja ajattelin käydä haukkaamassa happea lämpimässä ja raikkaassa ulkoilmassa. Talon toisella puolen on kahvila, jossa voi juoda kahvinsa ulkopöydissä. Ehkä menen sinne ja istahdan hetkeksi nauttimaan ympäristöstä.