Round 2

Siis mulla iski se taas. Neljä päivää Barcelonassa läheisen ihmisen kanssa voi näköjään vaikuttaa koti-ikävään näin paljon. Tai no miksei vaikuttaisi. Täällä kotona eli Alcoyssa olen taas. Pahinta oli se sama fiilis Barcelonan El Pratilla kuin Helsinki-Vantaalla 2,5kk sitten. Taas joutui hyvästelemään toisen hetkeksi. Reissu oli muuten täydellinen ja ihana ja olisi voinut jatkua pidempäänkin. Ihan ekana mulla nousi ajatuksena, että turrutan itseni vaikka alkoholilla loppuajaksi, niin ei tunnu niin pahalta, mutta samassa muistin, mitä kaikkea mahtavaa täällä on vielä tuloillaan ja en edes jaksaisi krapuloita 😉 Ei ole pitkä aika enää, kun olen taas Suomessa, joten turha masentua, vaan nyt otetaan kaikesta irti!

Barcelonasta voisin kertoa seuraavassa jutussani, kun nyt en saa ajatuksia vielä kokoon reissusta. Päällimmäisenä on vielä edellä mainitut asiat. Paluu arkeen siis ensin..