Olen toivottomasti myöhässä tämän kirjan kanssa, mutta haluan siitä huolimatta kirjoittaa siitä muutaman rivin. Robert Galbraithin Käen kutsussa selvitetään kuvankauniin huippumallin itsemurhaa. Tapaus tuntuu olevan päivänselvä, mutta uhrin veljellä on epäilys. Tämän epäilyksen ja tuhdin rahatukon kanssa hän kääntyy yksityisetsivän puoleen ja tulee käynnistäneeksi tapahtumaketjun, jonka lopputulosta on mahdotonta ennustaa. Käen kutsu on klassinen salapoliisiromaani, […]

Toimitus haastaa lilyläisiä kertomaan kirjoista, jotka muuttivat elämää. Vastaan haasteeseen kovilla panoksilla: aina yhtä ihanilla tyttökirjoilla. Rakkauteni kirjoihin ja lukemiseen kumpuaa kaukaa lapsuudesta. Äidilläni oli tapana istua sänkyni vieressä ja lukea minulle iltasatuja vielä silloinkin, kun olin aivan liian vanha ja aivan liian lukutaitoinen siihen. Eikä hän lukenut pelkkiä satuja, vaan myös romaaneja. Näistä merkittävin oli […]

”Eivät kaikki tarvitse omaa maailmaa.Minä halusin vain olla rauhassa.”   Aikana, jolloin kaikki julkisuus tuntuu olevan hyvää julkisuutta, on enemmän kuin virkistävää lukea kirjaa miehestä, joka ei muuta halua, kuin olla rauhassa. Juuri tästä kertoo norjalaisen Johan Harstadin Buzz Aldrin – taviksena olemisen taito. Kirjan päähenkilö Mattias on kolmekymppinen puutarhuri, jonka tärkein tavoite elämässä on […]

Viimeisin lukemani kirja on Karin Slaughterin Pettävä hiljaisuus, Will Trent -sarjan 4. osa. En alunperin aikonut kirjoittaa kirjasta postausta, sillä sulkiessani kirjan kannet oli päällimmäisin tunteeni pettymys. Periaatteessa olin nauttinut kyllä kirjasta: nopeita käänteitä löytyi, samoin omituisia motiiveja ja raakoja murhia. Ahmaisin kirjan nopeasti ja loppupuolella koin jopa mykistävän kauhistuttavan apua onko hän murhaaja -hetken (spoiler: […]

Kirjallisuuden opiskelijan usein oletetaan automaattisesti olevan kiinnostunut klassikoista ja korkeakirjallisuudesta. Itse olen tässä joukossa poikkeus. Minulle kirjat ovat kulutustavaraa, viihdettä. En lue sivistääkseni itseäni (se on pelkkää plussaa), vaan luen viihdyttääkseni itseäni, tappaakseni aikaa ja paetakseni hetkeksi omia arkisia huolenaiheitani. Usein haluan lukemisen myös olevan kevyttä vastapainoa opiskelustressille. Mikäli kirja siis lupailee monikerroksista, symbolista ja […]

Tämä postaus löytyi luonnoksista viime kesältä, ensimmäinen kappale pitää siis todellakin paikkansa. Nyt hautaan kuitenkin itsekritiikin sekajätteen pohjimaiseksi, ja yritän taas alkaa päivittää. Hups, niin vain päivitysväli pääsi venähtämään. Mukavaa kuitenkin, että on tällainen paikka minne naputella kirjallisia ajatuksia, silloin kun niitä on. Kuten nyt. Kirjastossa lempihyllyni on viikkolainahylly. Sieltä on helppo napata matkaan uutuuskirjoja, […]

”En ajattele sinua paljonkaan. Olet mielessäni koko ajan.” Pari viikkoa ehti näköjään vierähtää edellisestä postauksesta. Jostain syystä viime aikoina minua on kiinnostanut huomattavasti enemmän lukea kirjoja kuin kirjoittaa niistä. Otetaan nyt vahinkoa takaisin. Tuntuu vähän tylsältä kirjoittaa jo yli viikko sitten luetusta pokkarista, kun parasta aikaa kaksikin keskeneräistä – mutta hurjan mielenkiintoista – kirjaa odottaa […]

Hei vaan! Tervetuloa Koirankorvilla-blogiin. Täällä amatööri kirjallisuustieteilijä purkaa kirjallisia tuntojaan kaikesta lukemastaan. Jos kehtaa.  Taloudessamme asuu kaksi innokasta, mutta hyvin erilaista lukijaa. Allekirjoittanut tarttuu useimmiten bestsellereihin ja halpahintaiseen jännitykseen siinä missä kaksilahkeinen taas luottaa Keltaisen kirjaston taattuun laatuun. Eräänä sietämättömän pitkästyttävänä iltapäivänä päätin astua ulos mukavuusalueeltani ja antaa mahdollisuuden keltaisilla tunnuksilla varustetulle Norwegian Woodille. Näin aloittelevana […]