Loppu. Slut.

Yksi aikakausi elämästä päättyi eilen. Eilen kävelin (ainakin tältä sesongilta) viimeistä kertaa ulos työpaikalta ja kyllä oli kumma olo. Ei pelkkää innostusta siitä, että nyt voi tehdä mitä vaan, kaikki ovet avoinna ja muuta diipadaapaa. Eihän se nyt ihan niin vaan mene. Olen puoli vuotta elänyt pienessä kylässä, tuttujen naamojen keskellä, pienehkössä työporukassa, josta on tullut minulle tosi läheinen ja tiivis. Olen asunut kahden kämppiksen kanssa kylki kyljessä ja tottunut siihen, että paikalla on aina joku kun tarvitsen seuraa. Nyt sitten kaikelle sanotaan kerralla heippa.

Tosi oudon tuntuista!

Tässä sitä sitten ollaan. Kamat pakattuna varastoihin etelässä ja pohjoisessa ja alan viettämään aikaa kavereiden sohvilla ja halvoissa hostelleissa. Mitä tästäkin nyt sitten taas tulee.

Viimeinen homma Lapissa oli vihkiä uusi kuksa käyttöön. Sehän tehdään perinteisesti lempijuomalla, itse luonnollisesti käytin jallua. Mikäpä se piristäisi maanantaiaamua yövuoron jälkeen paremmin, kuin jaloviina ikiomasta kuksasta tunturin laella. 🙂

Näkemisiin Levitunturi!