”Sori, nyt on kiire tiskaamaan”

Kiireettömyys, mikä loistava ajatus, mutta silti niin vaikea toteuttaa! Tuntuu kuin meidät olisi kasvatettu kiireeseen ja yleiseen panikoimiseen. Työmaailmassa hosumisen ja stressaamisen voi vielä jollain tasolla ymmärtää kun työtehtävät ovat vaativia ja paineet suuria. Mutta entä kun kiire  jatkuu valitettavan usein työpäivän jälkeenkin. On kiire kauppaan, tekemään ruokaa, imuroimaan, lenkille, suihkuun jne (enkä varmana suostu myöntämään, että tunnistaisin tästä itseni).

Suosittelen vakavissani pysähtymistä! Vai pitäisikö sanoa hidastamista (vanhoina hyvinä aikoina tätä olisi kyllä sanottu maalaisjärjeksi 😉 ). Kun keskityn kunnolla asiaan, josta pidän mieluiten vielä tärkeiden ihmisten kanssa, lopputulos ei voi olla muuta kuin onnistunut. Itselläni toimii hyvin kävelylenkit koirien ja muun perheen kanssa mahdollisimman rauhallisessa metsässä. Ei siis missään puistossa, jossa on onnettoman lyhyt pururata, vaan aivan oikeassa luonnossa. Myös rauhallisella rannalla loikoilu (eilen testattu), lempiharrastukseni ratsastus sekä tallitöissä hikoilu tai uusien reseptien kokeilu ilman onnistumisenpelon tuomaa tuskaa tekevät mielelle hyvää. Hidastamalla edes pikkuisen tahtia ehtii nauttia elämästä enemmän 🙂

Tässä vielä Marttojen vinkit hidastamiseen (ne vaan on kadehdittavan näppäriä, ei sille voi mitää):

1. Keskity olennaiseen

2. Raivaa tilaa elämälle

3. Päätä, mitä tahdot

4. Ennakoi ja suunnittele

5. Kulje heidän rinnalla, jotka osaavat hidastaa

6. Tee valintoja ja karsi

7. Tunnista ilon ja merkityksen lähteesi

8. Jaa hyvästäsi ja nauti

9. Etsi laatuaikaa

10. Opi yhdessä

 

”Don’t add days to your life, add life to your days”