Lauantain näyttelyistä keräsimme saaliiksi veteraani-pet-sarjan voiton teräsmummolle (tuomariston luonnekuvaus) ja erityisen kaunis (tuomariston luonnekuvaus) hurmasi itselleen söppänän harjan kannustuslahjaksi. Voitto / kilpailu ei kuitenkaan ollut tärkeintä, vaan kokemus sinänsä! Ja tietenkin polttava innostus skinnymarsuihin (alempana kuva jos kaljumarsu herättää hämmästysytä)….. hih hii ;D Suurkiitokset siis näyttelyiden järjestäjille!
Mihin ihmeeseen olen lupautunut? Olen ollut virallisesti titteliltäni vasta muutaman kuukauden marsunomistaja ja huomenna ne pitäisi kiikuttaa näyttelyyn. PANIIKKI! En edes kunnolla älyä näyttelyiden kulkua tai miten siellä pitäisi käyttäytyä…. Voisin ennustaa palloilevani väärissä paikoissa väärään aikaan ja esittäväni asiantuntijoille naurettavia kysymyksiä. Toisinsanoen, takuuvarma itsensänolaamistapahtuma!
Onneksi, sain erittäin hyvät ohjeet valmistautumiseen, sillä muutoin olisin itseni lisäksi nolannut marsunikin! Näen jo painajaisia, miten viereinen marsu piipittää omalleni: Haahaa, sulta ei oo muistettu putsata hampaita, pölkkypää!
Seuraavaksi check-listaan:
Sitten vain jännäillään ja pidetään hauskaa 🙂