Uudet kuviot

Aijaijai. Uuden vuoden lupaukseni ei selvästi ollut ainakaan ”kirjoitan ahkerasti blogiani”. Nyt pitää äkkiä keksiä jotain, koska viimeisin postaus on jouluaiheinen! Tosi noloa. Tällaisen hitaamman ihmisen on jotenkin vaikea pysyä mukana tässä vuodenkierrossa. Yhtäkkiä Se Juttu, mistä juuri äsken kaikki olivat aivan filiksissä (esim. joulu) onkin äkkiä jotain soooo last season ja niin kulahtanutta. Siis kuka enää muistaa jotain tunkkaista joulupukkimeininkiä, voi oksennus ja hohhoijaa! Joten pysytelläkseni trendien aallonharjalla, kirjoitan äkkiä jotain muuta.

Niinkuin vaikka… heureka! Pääsiäisestä. Siihen on vielä sen verran aikaa, että minäkin ehdin mukaan fiilistelemään! Jos nyt laittaa munat hautumaan, ne ehtivät sopivasti kuoriutua pääsiäiseksi. Vai pitäisikö sittenkin yrittää innostua Runebergin päivästä? Tai itse asiassa, ehkä en vain ole perinnejuhlafiilistelijä. En etu- enkä jälkikäteen. Olen enemmänkin sellainen vapaamuotoisen biletyksen ja mukavien ihmisten seurassa vietettyjen spontaanien hyvien hetkien kannattaja.

No, oli minulla oikeaa asiaakin. Se saattaa kauhistuttaa Kotirouvan vannoutuneimpia faneja, mutta ei auta, kerrottava se on. Nimittäin: lapsukainen aloitti päivähoidon. Mikä tarkoittaa sitä, että…. en ole enää virallisesti Kotirouva! Enkä ehkä enää niin kovin Kokematonkaan. Blogiltani on niin sanotusti pohja pois. Niinpä valtaisa kiitos teille kaikille, nimimerkkien takana lymyäville kanssablogisteille ja muille, jotka olette lukeneet mukahauskoja juttujani, kommentoineet ja eläneet kanssani tämän reilun vuoden kotirouvan karua elämää. Toivotan teille kaikille erinomaisen onnellista ja ystävällisen lupsakkaa uutta vuotta, hyviä bileitä – ja miksipä ei varmuuden vuoksi vielä hyvää pääsiäistäkin, siltä varalta että bloginkirjoitusväli taas venähtää!