Kohelot kotona taas

Matkan jälkeen ihan parasta on pousailla kotikaupungin järvessä, auringonlaskussa tietenkin.

Niin vaan kävi että kaksi viikkoa vierähti ja palasimme reissusta kotiin. Ensin lyhyt kertaus kotimatkasta ja sitten summausta siitä, mitä ensimmäisestä ulkomaanreissusta karavaanarina jäi käteen.

Reittimme kulki siis Via Balticaa, ja Puolassa yövyimme Varsovassa ja Katowicessa, joka on (varsin mukava!) kaupunki Krakovasta länteen päin. Takaisin päin ajoimme samaa tietä kuin tulimmekin, Liettuassa suorempaa reittiä kuin tulomatkalla. Pysähdyimme vain yhdeksi yöksi suljetun hotellin pihaan, sillä Baltiaan oli taas luvattu vesisadetta ja tulomatkasta viisastuneina tiesimme, ettei vesisateessa jaksa kuitenkaan katsella tai tehdä mitään. Liettualaiset kaverimme laittoivat kuvia tulvineesta Vilnasta jossa ihmiset olivat meloneet keskellä tietä, joten senkään puoleen monsuunisateiden keskellä ajelu ei houkuttanut. Ykästä ei ole veneeksi. 

Pärnussa pysähdyimme eläinlääkärissä, koska Varsovassa ei ollut ekinokokkoosilääkitystä saatavilla koiralle (täytyy selvittää jatkoa ajatellen, saako sitä mistään Puolasta, vai kävikö meillä vain huono tuuri). Vesisade saavutti meidät vasta Virossa. Tallinnan kaduille oli jo kertynyt jonkin verran vettä, ja ajelimme suoraan satamaan jonottamaan laivaan pääsyä. Matka sujui taas mukavasti, tällä kertaa buffetissa. Ei niin pehmeä lasku takaisin omien, eli suomalaisten joukkoon…

Helsingissä vietimme vielä yhden yön ja kävimme morjestelemassa siellä asuvia kavereita. Kontrasti olisi voinut olla aika isokin, lapsiperheet rivitaloasunnoissaan ja me kaksi koheloa Ykä-autossamme, mutta kaverit ovat kavereita vaikka elämäntilanteet olisivat kuinka erilaisia. Ajattelen, että on rikkaus kun kaveripiirissä on kaikenlaisia ihmisiä kaikissa elämäntilanteissa. Tien päällä ja samanhenkisten reissumielisten seurassa alkaa helposti elää kuplassa, jossa kukaan ei mene kahdeksaksi työpaikalle eikä maksa asuntolainaa. 

Koska olen listojen ystävä, ja koska listat tuovat mukavaa vastapainoa tälle harhailevalle selostukselle, tässä muutama päällimmäinen miete ensimmäisestä ulkomaanreissusta matkailuautolla:

– On ihan huippua, kun auton voi pistää parkkiin ja mennä nukkumaan oikeaan sänkyyn. Matkustaminen on vaan niiin paljon rennompaa kuin tavallisella henkilöautolla!

– Kaasun ja veden kanssa pelaaminen ei ole ihan yksinkertaista reissun päällä. Note for self: Kaasut ja vedet kuntoon jo lähtömaassa, pidemmillä reissuilla saatetaan vaatia vähän joustoa.

– Lautan voi varata vasta edellisenä yönä, eli Baltian läpi ei ole pakko ajaa päivässä. Paitsi jos on huono keli.

– Suomessa karavaanarit moikkailevat toisilleen ratista, ja se on ihan parasta, terveisin 100 km hihitellyt moikkailija-kuski

Ja viimeisin, vaikkei vähäisin: Suomen kesä on vaan paras.

Seuraava reissu on kaavailtu jo vajaan kahden viikon päähän, miekkonen ottaa varaslähdön ja allekirjoittaneen on tarkoitus säätää itsensä koiran kanssa paikalle vähän jälkijunassa. Arvaatko, mihin ollaan tällä kertaa menossa?