Animalia

Heti ensimmäisestä kirjoituksesta lähtien halusin jossain vaiheessa kirjoitella ajatuksia lihansyömisestä. Asia on nyt muutenkin tapetilla joka puolella tämän” hevosenlihaskandaalin” takia, joten tässäpä tulee!

Olen koko ikäni ollut sekasyöjä. Kuitenkin yläasteelta lähtien lihansyönti on painanut mieltä monestakin syystä. Aluksi se oli vain sellaista, että yäk tapettu eläin lautasella, mutta vuosien mittaan ajatus tehostetusta lihantuottamisesta on alkanut kuvottaa. Muutamat asiaa valottavat tv-dokumentit ja lehtijutut siihen vielä päälle niin kyllä, huono omatunto on saavutettu loppuelämäksi. Kaikkien näiden vuosien aikana se on ollut melko raskastakin, tuntea syyllisyyttä joka kauppareissulla ja voivotella eläinten kurjaa kohtelua. Omille ajatuksilleen ei kuitenkaan paljoa voi ja niinpä olen tehnyt asialle jotain.

Jossain vaiheessa olen ollut muutamia viikkoja kokonaan ilman lihaa, mutta en ole varmastikaan saanut tarpeeksi oikeanlaisia ravinteita, koska olo on ollut viimeisinä päivinä melko voimaton.  Kokopäiväinen kasvissyönti vaatiikin paljon enemmän suunnittelua ja tarkkuutta ja itse olin siinä aika surkea. Sitä paitsi hyvin tehty pihvi on todella hyvää! Siitä faktasta en itsekään pääse eroon.

Niinpä olen yrittänyt kiinnittää ruokailussani huomiota ennen kaikkea lihan alkuperään ja sen tuotantoon. En osta ulkolaista lihaa tai pakastelihaa. Jos voin valita kaupassa luomulihaa, ostan sitä vaikka tili huutaisi toisin. Opiskeluaikana tämä ei ollut mahdollista, mutta silloin saatoin tuijottaa lihahyllyä 15 minuuttiakin ja etsiä sitä minun omatunnolleni ja rahapussilleni sopivaa vaihtoehtoa. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta niin se vain oli 😀 Nykyisin yritän mahduttaa viikkoon vähintään 1-2 kasvisruokapäivää. Leikkeleet olen unohtanut leivän päältä ajat sitten, eivät ne edes maistu hyvältä. 

Suurimpia tunnontuskia minulle on tuottanut broilerin ja tonnikalan syöminen. Tonnikalaa en enää osta eikä sitä ole edes ikävä. Samoin norjalainen lohi on jäänyt historiaan.  Broileria ostan edelleen silloin tällöin, jos ruuanlaitossa on todella kiire, enkä todella keksi muuta vaihtoehtoa. Lihaa sisältävät valmisruuat ovat ehkä se kammottavin ajatus. Minua ei tässä hevosenlihahommassa haittaa se, että tuotteet sisältävät nimenomaan hevosta, vaan se, että en voi tietää/luottaa siihen mitä minulle myydään. Toivottavasti tämän hetkinen uutisointi pistää ihmiset oikeasti miettimään, että jos ostat 3 euron valmisruuan, joka on tehty ulkomailla ties milloin, et voi saada kovin tuoretta tavaraa. Mistä kukaan voi kohta varmaksi sanoa, että syödäänkö nyt nautaa vai rottaa…

Kaikissa elintarvikkeissa suosin luomua. Tutkimuksissa ei ole löydetty luomuruuista mitään merkittäviä terveysvaikutuksia verrattuna muuhun ruokaan. Kuitenkin olen valmis maksamaan luomutuotteista enemmän tukeakseni ekologista ja eettistä tuotantoa. Suomessa maatalous ei ole itsessään kannattavaa vaan homma pyörii EU:n tuilla. Kuluttajana en voi olettaa saavani puoli-ilmaiseksi ruokaa eteeni vain koska haluan. Ehei, täytyyhän meidän kaikkien jostain leipämme saada. Siksi maksan mieluusti vähän enemmän eettisesti tuotetusta ruuasta, jos minulla on siihen mahdollisuus. Tiedän, että kaikilla ei ole vaihtoehtoa tehdä valintoja tuotteen alkuperän perusteella ja hintalappu on monelle merkittävin tekijä. Pienillä valinnoilla voi kuitenkin tehdä jo ihmeitä. Varsinkin kun kesäkausi lähestyy ja kohta kaupasta saa suomalaisia kasviksia paljon huokeampaan hintaan.

Täydellinen ja ehdoton kuluttaja en itsekään ole. Jos menen johonkin kyläilemään ja tarjolle on tehty tonnikalapiirakkaa, niin en siitä kieltäydy enkä edes pidättele oksennusta :) Ja tapahtuu niitä repsahduksia minullekin. Varsinkin nyt kun ollut kiireinen kuukausi niin kasviskeitokset ovat jääneet melkeinpä nollille. Broileripastat ja jauhelihakastikkeet valmistuvat vain niin paljon nopeammin. Voin kuitenkin taputtaa itseäni olalle, että joka päivä kiireestä huolimatta olen ehtinyt valmistaa ruuan ns. alusta loppuun ilman eineksiin sekaantumista.

En tiedä tuleeko minusta koskaan täysiveristä kasvissyöjää, tuskin. Riistaa ja luomulihaa olen tähän asti syönyt pelkästään hyvällä omallatunnolla. Raaka fakta taitaa kuitenkin se olla se, että rakas pallomme ei kestä meidän länsimaalaisten elintapoja. Syömme lihaa koko ajan enemmän ja enemmän, mikä vain lisää tehotuotantoa. Jossain kohti on pakko tulla joku raja vastaan, mutta milloin ja miten, sitä en tiedä. Itse haluan keventää omaa mieltäni syömällä kasvispainotteisesti ja panostamalla eettiseen tuotantoon, vaikka se maksaisi enemmän.

Yksi runo pukee omia ajatuksiani täydellisesti sanoiksi!

 

     Jonakin päivänä kaikki muuttuu sinun silmissäsi.

    Myös keittokirja.

    Et katsele sitä enää samalla tavalla kuin ennen.

    Näet siellä vain tuhottua elämää:

    miten sokeita me olemme olleet.

 

    Suo anteeksi, mutta on ihmisiä

    jotka kuulevat kyljyksen ammuvan lautasellaan

    ja makkaran sisältä hiljaista valitusta.

    Heltyneitä ihmisiä.

    Ja kun he näkevät mainoksia ja

    yltäkylläisiä pöytiä

    heidän korvissaan soi laulu:

    ”Lihani on makea, vereni on sakea…”

    ja kuin jatkona siihen sanat:

    ”Joka kerta kun te sitä syötte

    tehkää se edes minun muistokseni.”

 

Eeva Kilpi, Animalia 1987

 

Näissä ajatuksissa viikonloppuun,

Tiia