Viikonlopun puuhailua.

Parvekekausi alkaa olla aluillaan. Ensimmäistä vuotta taas pitkästä aikaa pääsen kokeilemaan parveviljelyä. Kaikki istutukset on viimeisen kuuden vuoden ajan tehty pihalla ja pihalle tai kasvihuoneeseen. Pientä säätöä siis oli sähläillä esikoisen kanssa parvekkeen lattialla. En myöskään nähnyt järkeväksi ostaa uusia istutusastioita parvekkeelle, koska mitä todennäköisimmin emme kauaa enää tähän nykyiseen kotiin mahdu. Joka tapauksessa kävin ostamassa parvekeistutussäkit ja kotona kävin sitten miettimään mihin ne meinasin laittaa. Kokemuksesta tiedän kuinka paljon niistä voi tarttua väriä alustaan, joten jotain piti keksiä. Hetken aikaa Pinterestiä selailtuani löysin idean. Purin ja yhdistin kaksi Ikea kassia ja iskin säkit niihin. Ei ehkä sieltä kauneimmasta päästä, mutta ajaa hyvin asian. Kaikenlainen suojaaminen on yleensäkin yliarvostettua omissa puuhailluissani, joten sain sitten loppupäivän imuroida multaa parvekematolta. Jes. Mutta sielä ne tomaatit ja paprikat nyt on. Katsotaan mitä käy, saadaanko satoa vai käykö näille samoin kuin kaikille viherkasveilleni, jotka muutamassa kuukaudessa päätyvät biojäteastiaan.

 

Myös vanha pöytä oli liian iso parvekkeellemme, joten pikavisiitti Ikeaan ja nyt on pieni ja näppärä pöytä. Myöskään kaikki tuolit eivät mahdu, joten pitänee yrittää survoa ne jo valmiiksi liian täyteen varastoon. Tai pakata jotenkin autoon ja viedä vanhempieni luokse säilytykseen. Ihanaa, kun vihdoin alkaa kelit lämpenemään. Mahtavaa istuskella parvekkeella pikkusen päiväunien aikana ja nauttia lämmöstä. Tätä on odotettu. Ulos on myös paljon mukavampi lähteä, kun ei tarvitse hikipäässä pukea ensin lasta ja sitten äkkiä itselle vaatteita toisen jo huutaessa vaunuissa ja toisen kitistessä rappukäytävässä. Ah, tätä helpoutta.