Mistä mä tiedän että sä tykkäät musta?

Rakkauden kielet on Gary Chapmanin teoria siitä, kuinka eri ihmiset kaipaavat erilaisia rakkaudenosoituksia. Chapmanin mukaan rakkauden kieliä ovat pienet palvelukset, lahjat, yhteinen aika, sanat ja kosketus.

Yksi on onnensa kukkuloilla, kun saa kumppaniltaan lahjoja, toinen taas kaipaa sanallista vakuutusta siitä, että häntä edelleen rakastetaan. Itselle tärkein kieli on usein se, jolla myös yrittää osoittaa toiselle välittämistä. Koska kumppanin kieli on jokin toinen, viesti ei mene perille ja sitten ihmetellään, että kun minähän olen vienyt niitä roskapusseja jo viisi vuotta, etkö sä tajua että se on rakkautta. No en tajua, koska minusta olisi niin tärkeää kuulla se asia sanoina eikä tekoina.

Pienet palvelukset

Leia: Sä ilahdut pienistä palveluksista ihan älyttömästi.

Xena: Totta! Tämä on minulle varmaan se luontaisin tapa ilmaista välittämistä.

Leia: Jos alan vaikka keittää kahvia, niin ootkin yhtäkkiä laittanut mulle jo mukin ja kahvimaidon valmiiks ennen kuin mä oon ehtinyt edes ajattelemaan asiaa. Mulle tämmöset jutut ei tuu kauhean luontevasti. Toisaalta sua on aika helppo ilahduttaa, kun ilahdut jutuista, jotka tekisin muutenkin. 😀 Vaikka sun pyykkien viikkauksesta samalla kun muidenkin.

Xena: Voisithan sä odottaa mun viikkaavan itse omat pyykkini! 😀  Mutta juu, ilahdun kyllä tuollaisista. Ja toisaalta, mä jotenkin näen ihan ajattelematta, mitkä asiat kuuluu kahvin kanssa ja kun kuitenkin itse liikun ihan samojen kaappien välillä, on vaan niin luonnollista napata sun tarvitsemat asiat samalla.

Lahjat

Xena: Ajattelen, että lahjat eivät tässä tapauksessa tarkoita suuria ja kalliita juttuja, vaan ennemminkin juuri nappiin osuvia pieniäkin muistamisia.

Leia: Lahjat ei oo mulle kovin tärkeitä, mutta ilahduttaa kyllä, jos niissä on joku ajatus. Tykkään enemmän antaa kuin saada lahjoja. Muutenkin pienet yllätykset on kivoja.

Xena: Mun on välillä vaikea keksiä lahjoja juuri tuon takia, että haluaisin antaa niitä ajatuksella eikä sen takia että pitää. Onneksi muistan välillä aika hyvin, mistä olet puhunut ja voin sen pohjalta ideoida. Ja kai ne klassiset kukat ja suklaakin joskus toimii – puolin ja toisin? ;)

Leia: Kukat ja suklaa on ihan kivoja, varsinkin kun ne tulee yllätyksenä. Ei sillä, että tiskirätissä, laturissa tai viiltosuojahanskoissakaan mitään vikaa olisi… :D Ehkä joskus lahja voisi olla myös toisen järjestämää yhteistä tekemistä.

Yhteinen aika

Xena: Musta on hienoa, että me voidaan viettää niin paljon aikaa yhdessä.

Leia: Tää on tosi tärkeää ja toimii meillä hyvin. Musta on kiva, että molemmat ehdottaa yhteisiä tekemisiä oma-aloitteisesti eikä kummankaan tarvitse koko ajan valittaa, että miks ei koskaan tehdä yhdessä mitään.

Xena: Toki tässä auttaa, että meitä kiinnostaa samantyyppiset asiat. Mutta ajattelen, että molemmissa on vähän jotain seikkailunhalua, että voidaan kokeilla uusiakin juttuja aina välillä. Olisi harmillista, jos ihan kangistuttaisiin kaavoihin tai tyrmättäisiin toisen ehdotuksia. (Haluisivatkohan blogin lukijat ehdottaa meille jotain kokeiltavaksi?)

Sanat

Xena: Mä olen kyllä vähän pahvi enkä aina tajua, että mun pitäis puhua.

Leia: Sanat on kyllä hirveän tärkeitä mulle. Toki kyllä sekin on tosi tärkeää, että rakkaus näkyy myös tekoina, mut pelkkä tiskaus ja aikataulujen pitäminen ei vielä tuo tarpeeksi romantiikkaa mulle. :D Itsehän kyllä mieluummin kirjoittelisin rakkausrunoja kuin tiskaisin, jos pitää rakkautta osoittaa.

Xena: Sun runot on kyllä hienoja! Liikutun aina, kun luen niitä. En itse osaisi ilmaista ajatuksiani noin, mutta se, että sä kerrot sanoin, tuntuu hyvältä. Kyllä se rakkaus ehdottomasti välittyy sieltä, vaikkei tämä mun luontevin kieli olekaan.

Leia: En mä odotakaan, että susta tulis siirappia tihkuva runosielu. :D Mutta kiva, kun kestät mun runoja ja osaat joskus kuitenkin sanoakin kivoja juttuja sun omalla tyylillä.

Kosketus

Xena: Musta on ihana olla sun lähellä kaikessa rauhassa.

Leia: Jossakin asiassa me sentään ollaan samaa mieltä! :D

Xena: Joo, no siis, ollaan kyllä erilaisia näiden kielien suhteen, mutta musta tuntuu, että ymmärretään ainakin vähän toisiamme silloin, kun käytetään eri kieliä. Ja tuosta läheisyydestä mietin, että jos ei pysty olemaan lähellä-lähellä pitkiä aikoja, silloin ohimennen hipaisut, pikaiset halaukset tms. ylläpitää oloa, että olen rakastettu.

Leia: Ehkä ollaan opittu kääntämään toisen kieli omalle? Vaikka parhaiten viesti menee perille, jos se tulee sillä omalla kielellä.

Testaa itse!

Rakkauden kielet -testin voi tehdä esimerkiksi Anna-lehden sivuilla tai englanninkielisellä The Love Languages -sivustolla.

Teksti Leia & Xena, kuva Michael Fenton  / Unsplash

suhteet parisuhde oma-elama