Vaikka kaipuu olisi tähän näkymään, täytyy mun hoitaa Cityssä velvollisuuksia vielä tämän ja huomisen ajan. Niin, Konkistadori on nyt vapaaherratar 🙂 10h junassaistumiset takana, maailman paras hotelliaamiainen, jota ei valitettavasti saanut alas suuremmissa määrin, koska pääsykoeruljanssi vaati mustasukkaisesti asemansa ruokahalussani. Oli kiva tehdä koetta, kun tuntui, että mähän osaan nämä jutut. Se oli se ainoa mitä mä toivoin – lähteä kokeesta sillä tuulella, että eipä olis juurikaan tämän paremmin voinut enää mennä. Se saa nyt riittää 🙂 Ja uusille lukijoille tiedoksi, että mun kevättä 2013 on hallinnut psykologian maisterivaiheeseen hakeutuminen. Mulla on jo rinnakkaisalan tutkinto sekä kandimäärä psykanopintoja, mutta halusin katsoa tämän kortin. Tosissani. Onko täällä muita jotka oli kyseisessä kokeessa? Mä olen huudellut tuolla bloggerin puolella asiasta sen verran paljon, että ihan kuin muutama tyyppi olis hymyillyt ja tuijotellut vähän pidempään koetilanteessa 🙂 Muutama. Herrajumala, siellä oli kuulemma lähemmäksi 1000 ihmistä. Tilatkin loppui kesken. Joensuu tarkeni hyvin yli kolmenkymmenen asteen helteissä, ja varsinkin menomatka vanhassa Intercityssä oli sangen soijanen, yyh. 

Olo on pöllämystynyt enkä tajua todellakaan, että niitä hiton kirjoja ei tarvi kuljettaa koko ajan mukana, jesh!!! Tänään me luodaan musiikkia ja eletään taiteilijaelämää. Mulla on kaksi ja puoli viikkoa aikaa nauttia renttumeiningistä ennen mahdollista lukittautumista siihen ajatukseen, että musta tulee Valviran omaisuutta. Bohohooo 🙂