Sijoitusmarkkinoiden vuoristorata

Maailmantalouden ja sijoitusmarkkinoiden tunnelmat olivat reilu kuukausi takaperin valoisat ja silloin suurin osa sijoittajista hurrasi hyvin tuottaneita sijoituksiaan. Sen jälkeen kyyti on ollut kylmää, kun koronavirus levisi Kiinasta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Sijoitusten arvot ovat heiluneet kaikissa omaisuuslajeissa, esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat laskeneet kuukaudessa 30-40 %:a ja öljy 55 %:a. Maiden hallitukset ja keskuspankit ovat tehneet nopeita ja järeitä päätöksiä, joilla pyritään hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Seuraavaksi odotukset kohdistuvat valtioiden päätöksiin kasvattaa budjettiaan ja lisätä lainan antoa. Tästä on jo hyviä merkkejä havaittavissa. Nyt taantuma näyttää väistämättömältä, mutta kysymys kuuluu: Kuinka syvä ja pitkä taantuma on odotettavissa?

Viime päivinä Kiinasta saadut hyvät uutiset tuovat kuitenkin valoa tunnelin päähän. Kiinassa tilanteen uutisoidaan olevan jo niin hyvä, että koronviruksen uusia tartuntoja ei ole muutamaan päivään havaittu maan sisällä lainkaan. Lisäksi Kiinassa on käynnistetty tehtaita ja ihmiset ovat palanneet vähitellen töihin. Näin talouden pyörät alkavat asteittain pyöriä. Useimmilla mailla tartuntojen huippu on kuitenkin vasta edessä ja epätietoisuus kalvaa monen mieltä. Pidempään jatkuessaan koronavirus voi laukaista kierteen, jossa työttömyyden kasvu ja konkurssit alkavat nakertaa kuluttajien luottamusta ja näin alentavat kokonaiskysyntää pitkäksi aikaa. Parhaassa tapauksessa viruksen leviäminen saadaan hallintaan Kiinan tapaan muutamassa kuukaudessa, jonka jälkeen kuluttajien patoutunut kysyntä saa talouskasvun rattaat liikkelle. Tällä hetkellä koronaviruksen vaikutuksia talouteen on poikkeuksellisen hankala ennustaa. Voimakkaat liikkeet osakemarkkinoilla varmasti jatkuu tulevina viikkoina ja mahdollisesti vielä kuukausien ajan.

Juuri nyt omien sijoitusten katsominen ei välttämättä ilahduta ja joitakin sijoittajia se voi jopa hirvittää. Sen vuoksi nyt on hyvä palauttaa mieleen muutama sijoittamiseen olennaisesti liittyvä lainalaisuus.

1. Voimakkaatkin kurssilaskut kuuluvat osakesijoittamiseen. Esimerkiksi Euroopan osakemarkkinoilla on nähty viimeisen 40 vuoden aikana vuosittain keskimäärin reilun 15 %:n kurssilaskuja, mutta vuoden sisäisestä heilunnasta huolimatta kuluneella aikajaksolla 31 vuotta on päätynyt vuoden päätyttyä plussan puolelle. Keskimääräinen 15 %:n lasku tarkoittaa sitä, että joinain vuosina laskua on tullut selvästi enemmän ja toisinaan huomattavasti vähemmän.

2. Epävarmuuden aikana sijoitusten sulaessa moni sijoittaja miettii omaa kipurajaansa. Hätiköityjä ratkaisuja ei pidä tehdä minkään asian osalta, ei myöskään sijoitusten tapauksessa. Mikäli sijoituksiaan lähtee realisoimaan jo kurssien laskettua, on jo käytännössä myöhästynyt myynnissä. Jos tämän lisäksi empii liian kauan sijoituksiin palaamista, saattaa myöhästyä myös noususta. Tällöin lopputulos on usein huonompi kuin se, että olisi ollut pää kylmänä sijoitustensa kyydissä laskun sekä nousun. Luin JP Morganin tekemän tutkimuksen, jossa oli tarkasteltu Euroopan osakemarkkinoita 15 vuoden ajalta. Sijoittaja, joka piti sijoituksensa koko aikajakson sijoitettuna, sai nauttia keskimäärin 3,4 %:n arvonnousua vuosittain. Sen sijaan, jos markkinoilta oli poissa kyseisen aikajakson 10 parasta nousupäivää, oli 15 vuoden aikana sijoitusten kehitys keskimäärin -0,8 %:a vuodessa.

3. Osakekurssit ovat aina nousseet edellisiä huippuja korkeammalle ja niin tälläkin kertaa käy, ei kehitys tähän lopu. Internetistä löytyy paljon Yhdysvaltojen osakemarkkinoita kuvaavaa dataa 1900 luvulta näihin päiviin. Matkan varrelle on sattunut muun muassa kaksi maailmansotaa, öljykriisi, IT-kupla, finanssikriisi ja paljon muuta. Nyt käsillä oleva koronakriisi jää myös historiaan yhtenä poikkeuksellisena sijoitusvuotena muiden tavallisempien sijoitusvuosien välillä.

Sijoittaja, muutama rauhoittava ajatus Sinulle:

  • On luonnollista, että miinuksella olevat sijoitukset tuntuvat pahalta.
  • Muista, että tappio toteutuu vasta sitten, kun miinuksella olevat sijoitukset myydään.
  • Ole uskollinen sijoitussuunnitelmallesi.
  • Pörssi reagoi yleensä aina rajusti, molempiin suuntiin.
  • Jos et tiedä, mitä kannattaisi tehdä – ei kannata tehdä mitään tai korkeintaan ostaa vähän lisää.
  • Usein paras hetki ostaa tai tehdä lisäsijoituksia on juuri silloin, kun se tuntuu pahimmalta, mutta harva uskaltaa.
  • Erityisen tuottoisaa kuukausisäästäminen on silloin, kun kurssit ovat matalalla – eli juuri tällaisina hetkinä se on paras tapa hyötyä tilanteesta.
  • Jos olet aloittanut sijoittamisen hetki sitten, onneksi kurssilaskut osuivat sijoitustaipaleesi alkuvaiheeseen, kun salkkusi on vielä pieni.

* Mieluummin miinuksella olevat sijoitukset kuin ei säästöjä ja sijoituksia lainkaan.

Työ ja raha Raha Uutiset ja yhteiskunta

Maailmantalouden tunnelmat

Takana on huikean hieno sijoittajan vuosikymmen. Maailman osakemarkkinat tuottivat menneen vuosikymmenen aikana 237% ja parhaiten menestyneen osakemarkkinan valtikkaa kantanut Yhdysvallat tarjosi samalla aikajaksolla tuottoa peräti 354%. Moni Suomen osakemarkkinoille sijoittanut joutui sen sijaan tyytymään vaatimattomampiin tuottoihin. Varsinkin, jos katsotaan kahta suomalaisten sijoittajien suosikkiyhtiötä Nordeaa ja Nokiaa. Nordean osakekurssi oli vuosikymmenen lopulla samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten ja Nokian osakekurssista oli karissut vuosikymmenen aikana noin 60%. Toki todellisuus ei ole ihan noin heikko, kun huomioidaan osinkotuotot. Mainittakoon myös Suomen osakemarkkinoiden tähti Neste, jonka osakekurssi nousi vuosikymmenen aikana useita satoja prosentteja.

Jo tämä kymmenen vuoden aikajakso muistuttaa jälleen kerran, että sijoittaminen todellakin kannatta, mutta se muistuttaa erityisen hyvin myös sijoittamiseen olennaisesti liittyvästä hajauttamisen tärkeydestä. Eli ’ei kaikkia munia samaan koriin’. Sijoituksia kannattaa hajauttaa eri omaisuusluokkiin (kuten osakkeisiin, korkoihin, reaaliomaisuuteen ja raaka-aineisiin), omaisuusluokkien sisällä, maantieteellisesti ja ajallisesti. Kukaan ei tiedä etukäteen, mikä markkina ja mikä omaisuusluokka tuottaa tänä vuonna parhaiten, mutta hajauttamalla sijoituksiaan pienentää riskiä, tinkimättä kuitenkaan tuotto-odotuksestaan. Ei hajauttamista turhaan sanota sijoittajan ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi. Tällä haluan muistuttaa sijoittamisen perusperiaatteista, mutta nämä eivät ole sijoitussuosituksia. Jokaisen täytyy omista lähtökohdistaan suunnitella sopiva sijoitussalkku, omaan elämäntilanteeseen ja riskisietokykyyn sopivalla hajautuksella.

Vuoteen 2020 lähdettiin selvästi paremmissa asetelmissa kuin edelliseen vuoteen, mutta miten vuosi päättyy – se onkin jo astetta hankalampi kysymys. Hyvää tällä hetkellä on se, että Yhdysvallat ja Kiina saivat sovittua 1. vaiheen kauppasopimuksen. Kauppasopimus ei kuitenkaan ole valmis vaan kauppaneuvottelut jatkunee vielä kuukausia. Samantapaisia neuvotteluja on tiedossa myös laajemmin, kun Britannia erosi EU:sta viime viikon perjantaina. Harmaita hiuksia maailman tilanteeseen on tuonut Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin toimet Iranin suunnalla, kun Iranin korkea-arvoinen kenraali teloitettiin. Tämä tuskin jää Iranilta kostamatta. Politiikan saralla on meneillään yhtä sun toista, jotka ovat omiaan vaikuttamaan myös sijoitusmarkkinoihin.

Lisäksi uusimpana huolenaiheena on Kiinasta levinnyt Korona virus. Tartuntoja on tähän saakka raportoitu jo 20.000 ja menehtyneitä on arviolta 400. Mieleen palaa lähes parin kymmenen vuoden takaisin SARS epidemia, joka niin ikään lähti liikkeelle Kiinasta. SARS epidemian puhjettua osakekurssit hermoilivat ja lopulta laskivat noin neljän kuukauden ajan. Ei varmasti voi vetää yks yhteen Korona viruksen ja SARS epidemian vaikutuksia pörssikursseihin, mutta tuo on ihan hyvä vertailukohta tässä hetkessä. On silti hyvä huomata, että 2003 pörssikurssien liikkeisiin vaikutti muutkin asiat kuin yksistään SARS epidemia.

Epävarmuutta on siis yllin kyllin, mutta niin sitä on sijoitusmarkkinoilla ja maailmantaloudessa oikeastaan aina. En itse ainakaan muista sellaista hetkeä, että sanomalehdet olisivat täynnä vain positiivisia talousuutisia ja kaikkialla menisi hyvin. Uutisotsikoihin nostetaan huolenaiheita, nehän myyvät tyypillisesti paremmin kuin onnelliset uutiset. On hyvä muistaa, että maailmantalous kasvaa yhä ja sen odotetaan kasvavan tänä vuonna reilu 3%. Sijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, eikä yksittäiset uutiset tai edes yksittäisen vuoden asiat vaikuta pitkässä juoksussa kovinkaan paljon. Hyvä on myös pitää mielessä, että kurssilaskut ovat mitä parhaimpia ostonpaikkoja.

Työ ja raha Puhutaan rahasta Raha Uutiset ja yhteiskunta