Yksinkertaisempaa elämää kulutusjuhlan jälkeen

Vuoden suurin kulutusjuhla on takana ja käsillä on niin sanotut härkäviikot, jolloin painetaan kovasti töitä.

Minulla joulukiireet jäivät tällä kertaa väliin, kun toivuin joulun ajan lonkkaleikkauksesta. Osallistuin silti parhaani mukaan jouluvalmisteluihin istualtani. Tyypillisesti aherran kaikista eniten, mutta nyt sain jouluhössötykseen etäisyyttä ja näin sen uusin silmin. Sivusta seuranneena aloin miettiä kaiken touhun tarpeellisuutta. Onko joulu todella kaiken sen touhotuksen arvoinen? Tärkeintähän kuitenkin on pysähtyä ja nauttia tunnelmasta kynttilän valossa.

Ehdin toki höyrytä jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta muutama lahja jäi leikkauksen vuoksi kuitenkin hankkimatta. Sain puuttuvat jouluyllätyksen onneksi tilattua suoraan kotiovelle. Varsin kätevää ja vaivatonta. Silti pohdin myös lahjojen ostamisen tarpeellisuutta. Ei lahjoja paljon tarvitse olla, varsinkaan aikuisille. Lahjoitimme puolisoni kanssa tänä vuonna rahaa lastensairaalalle. Lahjoitus oli samalla lahja myös toisillemme. Hyvä mieli ja rahaa sinne, missä tarvetta todella on. Lahjoitukset ovat usein myös ympäristöystävällisempiä lahjoja kuin tavaroiden hankkiminen.

Erilainen joulu oli opettavainen kokemus ja laittoi miettimään yllättäen jo seuraavaa joulua. Voisi hyvinkin olla kokeilemisen arvoista vuokrata mökki vaikkapa jostain laskettelukeskuksesta ja nauttia jouluillallinen ravintolan valmiissa pöydässä. Mökissä voisi nauttia kiireettömästi yhdessä olosta. Tässä suunnitelmaa harvinaisen pitkälle, mutta teemana tuollainen yksinkertaistaminen toimii varmasti hyvin koko vuodelle.

Ihanaa ja yksinkertaisempaa alkanutta vuotta kaikille.