”Äiti, luetaanko?”

Näin älylaitteiden aikana ei kai ole enää itsestäänselvää, että lapsille luetaan ihan oikeita kirjoja. Meillä molemmat lapset onneksi tykkäävät kovasti kun heille luetaan. Olemme kyllä paljon lukeneetkin, ihan pienestä pitäen. Toisen lapsen syntymän jälkeen olen välillä oikein harmitellut, että ihan aina kun esikoinen pyytää, en vain yksinkertaisesti ehdi hänelle lukea. Iltasadusta pidetään kuitenkin kiinni ja se luetaan joka ilta. Onneksi kuopuskin on kasvattanut malttiaan ja jaksaa jo katsella ja kuunnella ihan kivasti. Välillä hän saattaa selailla jotain omaa kuvakirjaa ja kuunnella samalla osittain kun luetaan pidempää tarinallista kirjaa.

Kirjojen lukemisesta lapsille keskusteltiin alkuviikolla Ylen aamu-Tv:ssä (linkistä pääsee Yle areenaan katsomaan pätkän). Jutun mukaan vain 25% suomalaisvanhemmista lukee lapsilleen riittävästi. Jutusta ei nyt ihan käy ilmi, että mikä se riittävästi on. Löysin toisen aihetta käsittelevän artikkelin, vähän vanhemman kylläkin, jossa sanotaan vain neljäsosan suomalaisvanhemmista lukevan lapsilleen ääneen päivittäin. Eli voisimmeko tästä tehdä johtopäätöksen, että päivittäin kun lukee ääneen, se on riittävästi? Eli iltasatuhetkikin riittää. Aika vähältä minusta kuulostaa tuo 25%. Nyt kuitenkin myös neuvoloissa on alettu, ja aletaan entistä enemmän kannustaa vanhempia lukuharrastuksen pariin. Nimenomaan kannustus ja tiedon lisääminen ovat mielestäni oikeita keinoja. Neuvoloissa pitäisi osata hoitaa homma hienovaraisesti ketään syyllistämättä. Lukeminen on lapsille kiistatta hyödyllistä, joten siihen pitääkin kannustaa! 

Lukemisen hyödyistä on aika paljon ihan tutkittua tietoa ja esimerkiksi sanavarastoon sillä on huikea positiivinen vaikutus. Tutkimusten mukaan teini-iässä vapaa-ajallaan lukevat nuoret tuntevat jopa 70 000 sanaa ja ne, jotka eivät lue, vain 15 000 (ylen uutinen aiheesta). Se, että nuori lukee teini-iässä, juontaa monella varmasti juurensa lapsuuden lukukokemuksista ja siitä, että kirjat ovat kuuluneet silloinkin elämään. Lapset joille luetaan paljon viihtyvät ja pärjäävät koulussa paremmin kuin ne, joille ei ole luettu. Lisää tietoa aiheesta täältä. Linkistä pääsee lukukeskuksen Lue lapselle-hankkeen sivuille. 

Kokosin tähän tyttöjen lempikirjat, jos vaikka löytyisi jollekin uusia tuttavuuksia. 

3,5-vuotiaan lempikirjoja ovat:

Siiri kirjasarja (Tiina Nopola & Mervi Lindman) 

Kertoo Siiri-tytön touhuista. Milloin Siiri tekee maalin ja milloin ratsastelee keppihevosilla. Iskee 3,5-vuotiaaseen tosi hyvin. Meillä on kirjastosta melkein jatkuvasti joku Siiri-kirja lainassa.

Virtasen perhe-sarja (Anneli Kanto)

Kertoo viisilapsisesta Virtasen perheestä. Eri kirjoissa on eri päähenkilöt. Tällä hetkellä suosikki meillä on tuo kuvassakin oleva Paavo Virtanen ja pimeys. Kaikki jännittävä ja yleensäkin pelot kiinnostavat eiskoista nyt.

Tatu ja Patu (Aino Havukainen & Sami Toivonen)

Tällä hetkellä varsinkin kirjaimia käsittelevä aakkoskirja on meillä suosiossa. 

Erilaiset satukirjat

Meillä on esimerkiksi sellainen satukirja kuin 5 minuutin satuaarteet. Siinä on melkein kaikki tunnetuimmat sadut tiivistettynä niin, että ne lukee noin viidessä minuutissa. Siitä välillä luetaan montakin satua putkeen. 

1v 9kk lempikirjat:

Ei, sanoo Mimi (Yih-Fen Chou)

En olisi uskonut, että tästä kirjasta tulee niin tärkeä kuopukselle. Kirjassa seikkailee pieni Mimi (myyrä), joka haluaa tehdä kaiken itse (kuten kuopuskin). Tämä on ehkä nyt niin ajankohtainen, että on siksi tosi suosittu.

Tomppa-kirjat (Kristiina Louhi)

Tomppa on aina ihana! Ja myös kivasti lapsen maailmaa käsittelevä. Puhumattakaan ihanasta kuvituksesta.

Onni-poika-sarja (Sanna Pelliccioni)

Tosi kiva kirjasarja, josta löytyy esimerkiksi pikkusisaruksen syntymää käsittelevä osa Onni-pojasta tulee isoveli. Kaikki Onni-kirjat ovat suosiossa. Myös esikoinen tykkää näistä edelleen.

Veera-sarja (Aino Havukainen & Sami Toivonen)

Varsinkin Veera ja maatalon eläimet on lemppari. Mukana hauskuuttamassa myös Tatu ja Patu.

Pipsa-possu

Kaikki, missä on Pipsa-possu kelpaa. Mutta tuo kuvassakin oleva Pipsan piiloleikki viihdyttää molempia lapsia. Siinä etsitään kuvista erilaisia asioita. 

Kaikki eläinkirjat ja kirjat joista tulee ääniä

Kuvakirjat joissa on eläimiä voitaisiin nuorimmaisen mielestä lukea vaikka kuinka monta kertaa putkeen. Jos kirjasta vielä kuuluu ääniä, niin entistä parempi.

Mukavia lukuhetkiä kaikille!

-Sofia-