Tyttö, joka ei koskaan opi

Joka kevät, joka ikinen hemmetin kevät, sama juttu toistuu uudelleen ja uudelleen, eikä muija koskaan opi. Miksi on niin vaikeaa tajuta, että auringossa voi polttaa ihonsa, vaikka ulkona ei nyt niin kamalan lämmintä vielä olisikaan? Minkä ihmeen takia sitä aurinkorasvaa on niin pirun vaikea muistaa ostaa ja laittaa iholle ennen aurinkoon menoa? Ja varsinkin kun tietää, miten palamisherkkä oma iho on.

Jos mulla olisi järkevä kamera (ei kännykän huonoakin huonompi pikselimössö-kuvia sylkevä kamera), tässä olisi nyt kuva mun palaneesta rintakehästä. Mutta voitte kuvitella sen allaolevan tekstin paikkeille: 

Auts!/Tissiherutus (A-kuppi, ei tissivakoa, kirkuvanpunainen iho. Ooh, sexy lady…)

Ehkäpä ensi keväänä sitten muistaisi. Todennäköisesti en muista.

Saa aurinko aikaan jotain ihan kivaakin. Mun naamasta huomaa taas, että auringossa on tullut oltua. Siis muustakin, kuin punaisesta väristä. Mulla on Peppi Pitkätossu -pisamat nenänvarressa ja poskipäillä. Yleensä mä kiroan, miten vaikea pisamaista ihoa on meikata tasaisen näköiseksi, mutta on noi pilkut kyl aika söpöt loppuunsa. Kunhan ei nyt koko naama muuttuis ihan kirjavaksi.

Kuva pisamista. (hmm, brunette Peppi Pitkätossu, ei hevosta, eikä apinaa, mut kirjava kissa seuranaan. Käyttäkää mielikuvitusta tässä ihan vapaasti.)

Note to self: osta kamera!

Oltiin siis ulkona tää päivä, ihana, kun on oma piha, jota voi laitella. Nyt jos joku kuvittelee tähän sellasta kunnon lande-viherpeukalointia, niin ei voisi olla enempää hakoteillä. Todellisuudessa mä haravoin pihaa vähän aikaa ja suutuin sit, kun herra tuli neuvomaan, miten sitä haravaa ois oikeesti pitäny pidellä. (Huono ottamaan palautetta vastaan?) Lopputuloksena mies haravoi pihan loppuun ja minä pesin ikkunat. Mä mietin, mitä kukkia laittaisin ja minne. Sellanen pata ois hieno meidän kuistin pieleen, siinä vois olla vaikka orvokkeja tai verenpisara. Amppelimansikasta haaveilin myös. Fiksu mies, myötäili mua, vaikka sillä ei varmaan ollu mitään hajua, millasia rehuja akka on hankkimassa pihalle. Todennäköisesti ei osteta mitään kukkia. Loppupäivä istuskeltiin muuten vaan nauttimassa auringosta, mitä nyt mä vähä juoksin välillä kimalaisia karkuun (Pelkään. Paljon.). Tykkäsin. Ihana päivä. Meidän näköinen päivä, lisää näitä. Mutta ei ilman aurinkorasvaa.