Puistossa

Nyt huomaa, että syksy on käynnistynyt! Puisto on täynnä vilinää. Koululaiset viettävät liikuntatuntia ja löivät pesäpalloa. Osa oppilaista harjoitteli keihäänheittoa. Ilma on vielä ihan kesäinen ja aurinko pilkistää pilvenraosta. Aamulla kävimme neuvolassa ja molemmat lapset olivat OK. Pienempi, joka alkuviikosta oli nuhakuumeessa nukkuu nyt tyytyväisenä vaunuissa koivun varjossa. 4- vuotias jäi tänä syksynä kotihoitoon. Siksikin lähdimme aamiaisen jälkeen puistoon, että hän löytäisi uusia ystäviä. Hetken täytyi äitin laittaa leikkiä alulle. Sitten rohkaistui vähän vanhempi tyttö tulla pyytämään mukaan tankoleikkiin. Tyttö sanoi nimekseen Nelli. Jää on murrettu ja äiti on huojentunut! 

Kaverinpuute on monen onglema nykyään kun nautimme subjektiivista päivähoito-oikeutta. Usein yli 3- vuotiaat ovat jo päiväkodissa. Muutamia päivähoitajia ja kotiäitejä sekä -isiä näyttää onneksi käyvän tässä puistossa. Nytpä tyttö tuli kysymään lupaa koiran silittämiseen. Neuvoin kysymään sitä kultaisennoutajan omistajalta, vaikka koira heiluttikin ystävällisesti häntää. Tyttö viihtyy täällä ja minä saan oman pikku lepohetken kotitöistä. Voi kun saisimme vielä monta kaunista päivää, ennen kuin kurakausi alkaa!

Kerhot ovat jo alkaneet ja niissäkin saamme uusia ystäviä. Terkkuja kaikille kotiäideille ja -isille. Nautitaan lapsistamme vielä kun he ovat pieniä ja elämä leppoisaa!