Kristallinkirkasta

Tiedättekö sen tunteen, kun elämässä kaikki on selvää, asiat rullaavat viisivuotissuunnitelman mukaisesti eteenpäin ja tulevaisuus on kristallinkirkkaana edessä? Niinpä, en minäkään.

Viime aikoina palapelin palaset ovat alkaneet kuitenkin hivuttautua sulasta sekasorrosta vähitellen kohti omia paikkojaan. En vielä tiedä, missä järjestyksessä palat kannattaisi asetella tai puuttuuko kasasta joitakin paljoa, mutta alan hahmottaa, minkälaisia kuvia paloista on muodostumassa.

Tämä blogi on anonyymi siitä syystä, että nuo kuvat ovat yhä omassakin päässäni niin absurdeja, että läheisenikään eivät tiedä niistä. Haaveet, toiveet ja tavoitteet ovat niin suuria ja kauaskantoisia, että itseänikin vähän hirvittää. Tässä vaiheessa, kun kuva vasta alkaa piirtyä näkyville, on mahdotonta saada puettua noita asioita sanoiksi. Niinpä etsin kuvia.

Tervetuloa mukaan elämäni matkalle. En tiedä, miten tässä käy, mutta pidän peukkuja, että jokainen päivä tuo jotain uutta ja ihmeellistä mukanaan.