Kauniimpi mieli

No mutta morjesta vaan tännekin puolelle blogielämää!

Ajatukset on olleet viimeaikoina melkosen vähissä ja ne vähäisetkin ajatukseni oon kirjannut tonne mun omaan pikku Spin offiin. Vähän niin kuin salaa isoltasiskolta ja teiltä muilta lukijoilta.

Mutta koska kaikki uuteen ja uljaaseen sielunmaisemaani liittyvä on turvassa täällä Kahden marjan puolella, jatkan juttusarjaani hyvästä ja onnellisesta elämästä nyt tähän.

Rehellisesti sanottuna uusi ja uljas sielunmaisemani on ollut viimeaikoina lomalla. Sen sijaisena on toiminut jokaikiseen huoleen ja murheeseen epätoivoisesti tarraava tylsimys. Semmoinen tyyppi, joka pelkää ja huolehtii kaikkea ja on kateellinen kaikelle ja kaikille. Siitä ihanasta mahdollisuuksien maailmasta on tiputtu persukset edellä arkeen, jossa valitsen olla vaan työtöntyötöntyötöntyötön. Se on kuulkaa kurja maailma se.

MUTTA. Valitukset sikseen. Koska kuten viimeksi opin, hyvä ja onnellinen elämä on sen verran ujo kaveri että se pysyy kaukana niistä jotka valivalivalittaa. (Oikeesti valitan ihan liikaa ja kaikesta, mutta valitsen etten tee sitä nyt).

Tiedättekö mikä on hyvän ja onnellisen elämän kaveri?

Se on sellainen hiljainen ja hymyilevä tyyppi kuin Zen. En tiedä mitä zen ihan virallisesti tarkoittaa, mutta minulle se on paikka jossa kaikki on hyvin. Se ei tarkoita mitään tiettyä fyysistä paikkaa, vaan Zen tulee sinuun  sisään aina kun mielesi on kirkas ja rauhallinen.

Zenin kanssa taas kulkee kädessä sellainen hihhuli kuin meditaatio. Se ansaitsee vielä monenmonta ikiomaa juttua (vaikka sitten kun olen sitä ihan todistettavasti harjoittanutkin…). Kaikessa lyhykäisyydessään meditaatio on kuitenkin kaikenlaista mietiskelyä ja pysähtymistä, mikä vie sinut koska tahansa lähemmäs kaveriaan zeniä. Oikeastaan meditaatio-sanan käyttäminen tuntuu minusta vähän vieraalle ja tarkoitan itse oikeastaan ihan yksinkertaisesti pysähtymistä.

Zen-idolini, Sara K, esittelee omassa blogissaan ihanasti sen, mitä meditaatio oikeastaan on. Asiaa voi havainnollistaa eri tasoisten tunteiden kautta. Listan alimmat tunteet ovat niitä minun viimeaikaisia inhottavia ja ahdistavia tuntemuksia, kun taas ylimmät tunteet ovat se millainen mielemme ihan oikeasti olisi, jos emme tekisi kaikesta niin kamalan vaikeaa. Meditaation ideana on kirkastaa mieltä pikkuhiljaa aste asteelta kohti listan ylimpiä tuntemuksia. Kuulostaa höpönlöpöltä, mutta se on kuulkaa ihanan totta. Koita vaikka.

1. ilo | tieto | voimaantuminen | vapaus | rakkaus | kiitollisuus

2. intohimo

3. innostus | innokkuus | onnellisuus

4. myönteinen odotus | myönteinen uskomus

5. optimismi

6. toiveikkuus

7. tyytyväisyys

8. kyllästyneisyys

9. pessimismi

10. turhautuminen | ärtymys | kärsimättömyys

11. nujertuneisuus

12. pettymys

13. epäilys

14. huoli

15. syyttämisen halu

16. lannistuneisuus

17. suuttumus

18. kostonhimo

19. viha | raivo

20. kateus | mustasukkaisuus

21. epävarmuus | syyllisyys | arvottomuus

22. pelko | suru | masennus | epätoivo | voimattomuus

 

Koska joku siellä ruudun toisella puolen kuitenkin juuri pisti tämän jutun samaan lokeroon joogan ja kikherneiden kanssa, voin kertoa oman elämän esimerkin aiheesta.

Tänään kävellessäni kohti bussipysäkkiä keskustassa, minulle tuli yhtäkkiä tosi paha mieli. Minua harmitti kovasti omat työnhakukuvioni ja pohdiskelin niitä siinä aikani kuluksi (virhe numero 1, se on ihan turhaa).

Samaan aikaan yhdestä mukavan ja lämpöisen oloisesta kahvilasta käveli ulos kaksi mukavan ja lämpöisen oloista tyyppiä. Niillä oli selvästi meneillään joku työpalaveri, josta ne oli hirmuisen innoissaan. Tipahdin sekunnissa tasolta 16 (lannistuneisuus) tasolle 20 (kateus). Ja voi pojat kun minua ahisti. Niin kovasti että meinas ihan itku tulla. Eitästätuumitään, helpponoittenkinontossanauraajaollainnoissaan mä – en – enää – ala (plups, taso 22).

MUTTA. Jostain aivosopukoistani kaivoin ajatuksen joka sanoi, että minun ei ole pakko ajatella niin. (En siis kuule mitään ääniä, älkää huoliko, se oli siis semmoinen ajatus, ei ääni).

Pysähdyin hetkeksi (punasiin valoihin), kaivoin kännykän ja musiikit taskusta. Hengitin ihan pienen hetken.

Hengitin sisään. Hengitin ulos. Sanoin itelleni että olet juuri siinä missä pitää. Ja vaikkei tuo ajatus sinällään muuta mitään tai vielä auta mun elämää mihinkään suuntaan, se rauhottaa minun pienet ja vikkelät ajatukset edes pieneksi hetkeksi. Oikeastaan se vie ne turhat ajatukset kokonaan pois ja voin olla pikkuisen enemmän zen. Ilman yhtäkään ajatusta.

Kunnes tulee taas uusi, kirkkaampi, ajatus.

Eka kuva Pinterestistä täältä, toka täältä, kolmas täältä