Se on aina yhtä surullista, iloista, ihanaa, väistämätöntä, raskasta ja ennen kaikkea jännittävää. Nyt se tuntuu kuitenkin erityisen haikealta. Nimittäin muutto! Jos tämä nykyinen asunto olisi omistusasunto, en kovin helpolla tästä lähtisi. Tästä on tullut niin rakas koti.

Haaveissa on aina ollut oma koti ja nyt meillä on siihen mahdollisuus. Aluksi varasimme tontin, mutta päädyimme kuitenkin mutkien kautta ostamaan 70-luvun tiilitalo. Ajatuksena on, että remontoimme sen ja sitten nähdään viihdytäänkö siinä vai ei.

Toisaalta me ollaan innoissamme koko perheen voimin. Perheen pienin on pakannut lelunsa jo monta viikkoa sitten ja oma huone on varattu ensimmäisenä uudesta kodista. Niin ihania pienen tytön ajatuksia!

Tänään päästään siivoamaan taloa.

Me muutetaan suoraan yläkertaan, koska remppa aloitetaan alakerrasta. Ensimmäisenä purkuun menee kylpyhuone, sauna ja wc.

Niin jännittävää!

.h.