Oletko koskaan kuullut ”Antroposeenista”?
Ei – kyseessä ei valitettavasti ole tuore oululainen metallibändi, vaan uusi aikakausi maailmanhistoriassa. Tiedeyhteisössä kohisee, kun maapallomme geologisen aikajanan jatkoksi ehdotetaan antroposeenia, eli sitä ajanjaksoa kun ihminen on peruuttamattomasti vaikuttanut maapallon ekosysteemiin. Mistä on kyse?
Kuva: Sepp Spiegel/Ropi/ZUMA Press/Newscom
Sana ”antroposeeni” (engl. anthropocene) tulee Kreikan sanoista ”anthropo” (ihminen) ja ”cene” (uusi).
Antroposeeni
Antroposeenista puhutaan melko kiivaasti niin antropologisessa, geologisessa kuin ympäristötieteellisessäkin keskustelussa. Antroposeenia, vaikkakin yhä vailla koko tieteenyhteisön hyväksymää virallista määritelmää, kuvaillaan uudeksi geologiseksi aikakaudeksi joka sijoittuisi kronologisesti holoseenin jälkeen. Geologit tutkivat parhaillaan sitä, onko ihmisen toiminta näkyvissä vielä maan kivikerroksissa, mikä määrittelee edelliset aikakaudet – esimerkiksi juuri holoseenin aikakauden, jota olemme eläneet jo yli 11,000 vuotta. Erään teorian mukaan antroposeenin tulisi alkaa 1945-luvulta, jolloin ensimmäisen ydinpommin seurauksena radioaktiivisia partikkeleita löydettiin maaperästä. Toinen teoria taas aloittaisi antroposeenin 1800-luvulta, kun fossiilisia polttoaineita alettiin käyttää ensimmäisen kerran.
Kuva: Maailmanhistorian geologiset aikakaudet. https://geologylearn.blogspot.com/
Maapallo on 4.5 miljardia vuotta vanha, ja nykyihminen on ollut olemassa vain 200,000 vuotta. Kuitenkin siinä ajassa olemme kokonaisvaltaisesti muuttaneet planeetan fyysisiä, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia. Niitä, mistä me ja kaikki muut organismit olemme riippuvaisia.” Katie Pavid – Natural History Museum
Ihmisen suhde muuhun elolliseen
Sekä ympäristöantropologiassa että monilajisessa antropologiassa tarkastellaan ihmisen suhdetta luontoon sekä muihin eläinlajeihin, ja tätä kautta aiheeksi nousee usein myös antroposeeni. Ihminen on siinä mielessä eriskummallinen olento, että se on muokannut maapallon eläinkuntaa sekä luontoa mieleisekseen, ansaitsemalla siis tittelin vaikutusvaltaisimmasta lajista maaimassa.
Me ihmiset olemme kovia dominoimaan ympäristöämme. Kärräämme eksoottisia eläimiä pois niiden elinpiiristä, ajamme nurmikkoa, leikkaamme pensasaitaa paremman näköiseksi. Kaadamme metsää ja istutamme tilalle muuta. Raivaamme kokonaisia alueita rakennusten tieltä. Olemme taitavasti kultivoineet ja muokanneet kasvi- ja eläinkuntaa palvelemaan alati kasvavia tarpeitamme, ja siten eliminoineet maapallolta tuhansia eri lajeja, ehkä unohtaen miten tärkeää luonnon ja eläinkunnan monimuotoisuus maapallon kestävyydelle on.
Kuva: Hong Kong/Michael Wolf
Miksi tarvitsemme uuden aikakauden määritelmän?
Virallinen Antroposeeni-määritelmä saattaisi tehostaa ihmisten ymmärrystä siitä, että ihmisellä ja resurssien kestämättömällä käytöllä on valtava rooli maapallon ekosysteemin nykyisessä tilanteessa. Esimerkiksi se, että uusia luonnonelementtejä (kuten mineraaleja) on jo syntynyt saastumisen vaikutuksesta, on riittävä syy siihen että monet tieteilijät uskovat antroposeenin olevan todellinen. Havaijilta löydettiin vastikään kivi, jonka massan seassa oli muovia. Ai niin – ja entäs se olutpullo, joka löydettiin Mariaanien haudasta, maailman syvimmästä merenpoukamasta? Aika hurjaa, ainakin minusta. Ihmisen toiminta kirjaimellisesti näkyy joka paikassa.
Kuva: ”Plastiglomerate”. Patricia Corcoran
Haastan sinut, lukijan, pieneen ajatusleikkiin: Jos katsot ikkunasta ulos, näetkö sellaista maisemaa, mihin ihminen ei ole koskaan kajonnut?
Jos aihe kiinnostaa, lue lisää:
Anthroencyclopedia: Anthropocene
National Geography: Anthropocene