Asiaa tavarasta osa 3

Projekti etenee! Turha tavara on vähentynyt, ja silti tuntuu, että mitään puutu. Taloutemme tavaraläjästä lähteneitä ei ole ollut ikävä, enkä usko, että tuleekaan. Eilen kävimme läpi miehen vaatekomeron: kaksi pussillista käyttö- ja kierrätyskelvottomia roskiin, kaksi pussia kierrätykseen. Kierrätettävät veimme sellaiseen lähikaupan pihalla olevaan pömpeliin, taisi olla UFF:in laatikko. Jotenkin tuli sellainen fiilis, että olisi kipannut ne roskiin. Ei kiva olo ollenkaan.

Päätin tuosta olotilasta viisastuneena kaivaa paremman kohteen käyttökelpoisille, mutta meille tarpeettomille tavaroille. Homma oli luultua kinkkisempää. Sain lahjoitettua kassillisen kirjoja FB:n myydään-ostetaan-vaihdetaan-annetaan -ryhmässä nuorelle tytölle kesälukemiseksi, tuli hyvä mieli. Hän haki kirjat tänään.

Läheinen kirpputori ottaa kuulemma vastaan paikallisen IceHeartsin pöytään lahjoituksia. Vastausta kysymykseen täytyykö tuotteet itse hinnoitella, en ole saanut. On siis tieto siitä, että tavaralle olisi paikka, mutta kaikki muu onkin sitten epäselvää. Lisäksi laitoin Hope-yhdistykselle viestiä Facebookin kautta tuloksena ympäripyöreä vastaus, että tavaraa voisi tuoda varastolle. Hmm. Mihin varastolle ja milloin?

Tänään kävin lisää laatikoita läpi, lähinnä pojan vaatteita. Aivan liikaa! Karsin rankalla kädellä pois pian pieneksi jäävät ja sellaiset, joita ei vain tule pidettyä kun löytyy kivempiakin. Lahjoitettavien läjä kasvoi myös lakanoilla, pussilakanoilla ja tyynynliinoilla. Kolme settiä näitä riittää yhdelle vauvalle mainiosti. Kaksikin, mutta täydellisen oksennustautikatastrofin varalta jätin yhden varasetin varasetin.

Hieman epätoivoisena katsoin läjää hyväkuntoisia lastenkamppeita. Mitä minä niille teen?! Kirpparipöytää en jaksa varata, ja sitäpaitsi olisi mukava pystyä auttamaan. Otin puhelimen kouraan ja s Hope-yhdistyksen numeroon. Miellyttävä naishenkilö vastasi ja sain vastaukset kysymyksiini, hiukan ympäripyöreästi jälleen. Tilanne on nyt kuitenkin se, että ensi viikolla alkuviikosta tämä nainen soittaa ja kertoo, mihin tavaran voi toimittaa. Lisäksi on kuulemma mahdollisuus siihen, että he noutavat tavarat. Lopuksi hän sanoi, että jos soittoa ei kuulu, tulee minun ottaa uudelleen yhteyttä. Hiukan kyllä huomaa, että homma toimii vapaaehtoisvoimin hyvin pitkälti. Mutta ei se mitään! Tavaroille on tiedossa uusi paikka, ja mikä parasta, he tarvitsevat myös lakanoita ja pyyhkeitä! Pääsen osasta niitäkin eroon.

 

Suhteet Sisustus Oma elämä Vastuullisuus