2kk neuvola
Pojalla oli kahden kuukauden neuvola tuossa pari päivää sitten. Meidän oma täti oli taas jossain muualla kuin paikalla, mutta eipä tuo haitannut. Sijainen on paljon kivempi! Tällä kertaa menin yksin Pojan kanssa, yleensä Mieskin on ollut mukana. Se kuitenkin joutui vaihtamaan vuoron illasta aamuun, että pääsee reenaamaan töiden jälkeen. Hyvin pärjättiin kahdestaankin, vaikka vähän jännitti. Samalla käytiin kaupassakin, sekin reissu sujui hyvin ilma sen suurempia huuteluita vaunuista.
Neuvolassa oli meitä vastassa sijaisen lisäksi myös harjoittelija. Ja voi hyvänen aika! Enpä ole ennen nähnyt harjoittelijaa, joka olisi ollut naama niin rumasti mutturalla kuin tällä kyseisellä henkilöllä. Luulisi, että lastenneuvolassa ei voisi olla hymyilemättä, ja että harjoittelupaikassa haluaisi antaa itsestään hyvän kuvan… Taisi tämä harjoittelija ajatella hieman eri tavalla. Toki myös huonon päivän mahdollisuus on, mutta kaikenlaisessa asiakaspalvelutyössä pitäisi kyllä mielestäni pystyä hieman parempaan. Onneksi päävastuun tutkimisista ja kuulumisten vaihdoista kantoi mukavan rempseä sijainen, hän kyllä osaa asiansa.
Pojalla oli kaikki kunnossa, hyvin kasvaa täysimetyksellä. Ihokin kuulemma siisti, vaikka runsaita Michelin-poimuja murhedinkin. Pieneen punoitukseen käskettiin laittaa sinkkivoidetta ja jatkaa talkin käyttöä. Toivottavasti noilla konsteilla pysyy aisoissa, ettei iho mene läpi asti. Korttiin sijainen kirjoitteli seuraavaa: ”Kasvaa mahtavasti. Suloinen, tyytyväinen poika. Heijasteet ok, nostaa päätä korkealle vatsamakuulla. Juttelee, seuraa, hymyilee. Syö rintamaitoa, nukkuu hyvin, rytmi vielä hieman vaihtelee.”
Painoa oli kertynyt taas viime kerrasta (28.10. ,6790g) mielestäni huima määrä, nyt vaaka näytti 7150g. Pituutta mitattiin ensiksi tulleen lisää melkein viisi senttiä, onneksi mittaus otettiin uusiksi. Edellisen kerran 61,2cm muuttui 62,3 senttimetriin. Minun iso pieni poikani! Päänympäryskin oli jo 41,4 senttiä. Naurattaa vieläkin ajatella, kuinka siskoni oli todennut synnytykseni päädyttyä leikkaukseen, että hankalahan se on 35cm kokoista päätä yrittää tunkea neljän sentin reiästä. Totta! Mutta siitä synnytyksestä lisää joskus toiste, vaatii vielä sulattelua.
Tällä samaisella neuvolareissulla Poika sai myös ensimmäisen rokotteensa, suun kautta annettavan rotavirusrokotteen. Hyvin näytti aine maistuvan, naureskeli ja maiskutteli minkä ehti. Illalla oli pitkästä aikaa hankalampi nukkumaanlaitto, johtuikohan sitten tuosta rokotteesta, vai yliväasymyksestä… No, nukahti lopulta, se lienee pääasia.