Battered

Aika lailla kirjaimellisesti. Eilen thai-treeneissä minua pariksensa pyysi suhteellisen iso karpaasi. Liian kilttinä en osannut kieltäytyä, vaikka kerrankin tyttöjä olisi ollut parillinen määrä.

Turpaahan siinä tuli, tai kyljille, koska tehtävänä oli harjoitella potkuja kylkiin. Koska tekniikkaharjoittelu ei ollut kaverin ykkösprioriteetti vaan tykittää niin kovaa kun jaloista lähtee, kroppa on mustelmilla ja vasen käsin melko käyttökelvoton. Kyllä, pyysin useampaan otteeseen vähemmän voimaa, pyyntöäni toteutettiin aina sen yhden potkun verran.Ja kyllä, olin liian (tyhmän)ylpeä vaihtaakseni paria. Itku tuli pukkarin vessassa, ja Aaron pelästyi kun tulin surkeana ulos. Selitin tilanteen, ja vastusteluistani huolimatta Aaron saattoi mut kotiin. ”I know I dont have to, but I want to.” My dearest Malay. En tiedä mikä kaverin motiivi oli, ainakaan oppia thai-nyrkkeilyä se ei ollut.

Jos eilen sattui, niin tänään sattuu vieläkin enemmän. Onneksi on vain ryhjeita ja lihasärkyä, eikä mitään mennyt kunnolla rikki. Juuri sain oikean puolen kropasta taas toimimaan, kun maanantain kiipeily ylivenytti ja paikat venähti. Lohdutukseksi otin buranaa, suklaata ja katsoin lempparitv-ohjelmani Greyn Anatomiaa, jonka uudet jaksot ovat myös Suomeen asti tulleet!