Mun urheiluun liittyvistä asioista

Muistatko kun kerroin sulle mun urheiluun liittyvistä haaveista? Ja urheilun saralla saavutetuista asioista?
Mä saavutin niitä haaveita, mä elän tällä hetkellä niiden mukanaan tuomaa arkea.

Viime vuonna voitin ne kilpailut, muilla mailla olleet elämäni vaikuttavimmat.
Istuin niiden jälkeen hotellissa, matkalaukku pakattuna, odottaen kotiin palaamista. Miettien miten kovasti haluaisin sulle kertoa mun kultaisen värisestä mitallista. Mestaruudesta, omasta uudesta ennätyksestä ja kaikesta kisoihin liittyneestä jännityksestä.

Viikko kotiin palaamisen jälkeen kilpailin taas. Paransin omaa ennätystäni uudestaan. Aloin ajatella, että ehkä mä voisinkin panostaa tähän vielä vähän enemmän. Alkaa tavoitella tähtiä.

Mun teki mieli soittaa sulle. Kertoa kaikesta ja kuulla sun ajatuksia. Soittaa mun suurimmalle tukijalle, parhaimmalle kannustajalle.

Lopulta mä päätin lähteä tavoittelemaan unelmia, uskoa omiin kykyihin ja itseeni. Niin kuin säkin aina teit.
Mietin usein mitähän sanoisit, mitkä kannustavat sanat mihinkin hetkeen valitsisit. Ja sitten sanoin ne itselleni, takaraivossa kuitenkin sun äänen kuullen.

Mä saavutin ne!
Mua jännitti aivan valtavasti, kun tekojen aika oli. Olin aivan lukossa ja kankea. Sä olisit sanonut, että jos vielä pikkasenkaan jatkan niin napsahdan.
Mutta samalla se kaikki alkoi tuntua juuri mulle kuuluvalta. Musta alkoi tuntua, että tämähän oli mulle tarkoitettu kokoajan. Että näin kuuluikin olla ja käydä.

Nyt mä elän tätä unelmaa. Tää on uutta, samalla kuitenkin tuttua, kutkuttavaa, innostavaa ja juuri mulle tarkoitetun tuntuista. Mulla on yhä valtavasti opittavaa, totuttavaa ja tutkittavaa.
Mun ympärillä on roppakaupalla uusia ihmisiä, uusia vaateita ja mahdollisuuksia.

Mutta huomaan tässä samalla, että miten paljon haluaisin tästä sulle kertoa.