Kohtaaminen Toisen kanssa
Viime aikoina olen miettinyt vielä enemmän ihmisten välistä kommunikaatiota. Asia on kiinnostanut minua aina, mutta nyt opintojen myötä olen tutustunut kohtaamisen käsitteeseen. Sen mukaan jokaisessa kohtaamisessa pitäisi pyrkiä näkemään toinen ihminen kaikkien niiden fyysisten piirteiden takaa. Kohtaaminen toisen ihmisen kanssa muuttuisi näin paljon intensiivisemmäksi ja ainutlaatuisemmaksi. Kohtaaminen tulisi ottaa eräänlaisena armonlahjana, jonka saa osakseen. Tässä pääsee lähemmäs sitä toista ja tämän minuutta. Tähän kun vielä lisätään pätkä jonkinlaista keskustelua, niin ei voi koskaan tietää, minkälaiseen maailmaan sitä pääsee sisälle ja mitä toinen voi itselle opettaa.
– Mitä toinen voi opettaa minulle itsestäni?-
Kohtaaminen käsitteenä ja tekemisenä tuntuu välillä unohtuneen ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja toinen ihminen monesti nähdään vain välineenä tehdä jotain tai saada jotain. Ikäänkuin unohdetaan se tosiasia, että olemme kaikki ainutlaatuisia olentoja. Arvokkaita omalla ihanalla tavallamme. Kyllä, olen siis yksi niistä hihhuleista, jotka uskovat näin. Uskon, että jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää ja olen myös käytännössä kokenut tämän elämässäni. Kun ei anna esimerkiksi tietynlaisen pukeutumisen vaikuttaa siihen, millaisen kuvan toisesta luo etukäteen voi tavata uskomattoman mielenkiintoisia ja kauniita ihmisiä.
– Miten määritellään sitten kaunis ihminen?-
Kuten myös vanhan elämäni kuvioissa, niin myös tässä uudessa elämässäni olen huomannut, että kohdatessa uusia ihmisiä, saattaa alkaa helposti määrittelemään ihmistä esimerkiksi sen mukaan, miten hän pukeutuu. Tämä on käsittääksen aika luonnollinen reaktio ja varsinkin kiireessä ja ajatuksissaan liikkuva yksilö saattaa ”scannata” ihmisiä muodostaakseen äkkiä käsitteen siitä, millainen toinen on. Tämä kaiketi juontaa juurensa johonkin ihmisen selviytymisvaistoon, mutta nykyajan maailmassa voisi ajoittain kunnolla pysähtyä sen äärelle mitä on tekemässä. Ja nähdä se.
– Kyseessä on kuitenkin hetki, jota ei saada enää ikinä takaisin –
Pyrin myös päivittäisessä elämässäni elämään niin, että arvostan kaikkia kohtaamiani ihmisiä. Mikään ei tunnu paremmalta kuin, se että kaksi ihmistä eroavat kohtaamisen hetkellä ja molemmilla jää hyvä mieli itsensä ja TOISEN kanssa. Yksi hyvä keino kohdata toinen ja saada tämäkin kohtaamisen tilaan mukaan on yksinkertaisesti kiittää. Se tuntuu välillä olevan asia, joka on alkanut unohtua ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Monesti asiakaspalvelutilanteessakin saatetaan vain nyökätä tai katsoa ohi ja mutista jotain kiitoksen tapaista. Puolin ja toisin. Nykyään palvelu on kilpailueduista merkittävin, mutta kyllähän se asiakaspalvelijankin motivaatiota syö jos hän ei ole tilanteessa edes olemassa.
– Olla olemassa –
Ja kohtaamisessa on kyse kahden ihmisen välisestä tapahtumasta. Tällaiset hetket olisi hyvä ottaa vaikka arkielämän kohtaamisen meditaatioharjoitteina. Kun löytää toistuvasti itsensä tilanteesta, jossa tuntuu, että ihmiset ovat töykeitä ihan sama missä asioit, voi ehkä olla peiliinkatsomisen paikka.
Tätä kohtaamisen toimintaa voi käytännössä toteuttaa missä vain, muuallakin kuin ystävän kanssa kahvilla. Esimerkiksi aamuruuhkassa katsot sitä bussikuskia silmiin ja toivotat hyvät huomenet. Tämä saattaa yllättää kuskin, sen olen ajoittain huomannut. Tuntuu kuitenkin vieraalta nousta sellaisen ihmisen kyytiin, jota ei ole edes nähnyt.
– Nousta kohtaamisen kyytiin –
lhttp://www.youtube.com/watch?v=Rsjgw_C97v4