Suurin yhteiskunnallinen kupla on tietämättömien joukko

Julkisuudessa on käyty yksioikoista keskustelua yhteiskunnallisista kuplista. Punavihreä kaupunkikupla on asetettu vastakkain maaseudun taantumuksellisen sammion kanssa. Keskustelusta on uupunut puhe merkittävimmästä kuplasta, jonka pitäisi kiinnostaa jokaista vahvan demokratian nimiin vannovaa.

Neljätoista prosenttia Suomen äänioikeutetusta väestöstä, eli lähes 590 000 suomalaista, ei tiedä edes alkeellisia asioita omasta päätöksentekojärjestelmästämme. Tieto perustuu Lauri Rapatin vuonna 2010 julkaistuun väitöstutkimukseen, joka on harvoja aiheesta tehtyjä selvityksiä. Määrällisesti tietämättömien ryhmä on suurempi kuin vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi kivunneen kokoomuksen äänimäärä.

Tietämättömyydestä kertoo myös Helsingin Sanomien kysely (2013), jossa vain yksi kolmasosa aikuisväestöstä osasi nimetä kaikki silloiset hallituspuolueet.

Tulevalla hallituskaudella voidaan odottaa samansuuntaista tulosta: merkittävä osa kansasta tulee yhdistämään demarit yhdeksi hallituspuolueista – riippumatta hallitusneuvottelujen lopputuloksesta.

”Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on”, lausui Lucina Hagman, kansanedustajanakin toiminut, suomalaisen naisliikkeen valonkantaja.

Hagmanin sanoja on syytä pohtia myös nyt. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänestämättä jättäneistä vain neljä prosenttia kuului parhaiten politiikasta perillä olevaan kansan neljännekseen. Näin ollen suurimpana perusteena vaalien yli nukkumiseen voidaan pitää aiheen heikkoa tuntemusta.

Suomalaisten koulutusjärjestelmän kehittäjien, median ja poliittisten päätöksentekijöiden tulisi katsoa peiliin. Onko meillä varaa antaa varsin suuren ihmisryhmän elää täydessä epätietoisuudessa niistä päätöksistä, jotka vaikuttavat keskeisesti heidän arkeensa? Näinkö toimii vahvaan demokratiaan pohjautuva yhteiskunta?

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 1.5.2015