Miksi hallitus hakee vastakkainasettelua?
”Vastakkainasettelun aika on ohi” on lausahdus, joka nousi keskusteluun Sauli Niinistön vuoden 2005 presidentinvaalikampanjan yhteydessä. Viimevuosina Suomessa onkin eletty yhteiskunnallisen rauhan aikaa. Siitä kertoo sekä työtaistelujen vähäinen määrä että ihmisten kasvanut tyytyväisyys omaa elämää kohtaan. Viime viikkoina tuore pääministeri on tehnyt paljon työtä tämän myönteisen kehityksen kääntämiseksi. Suoritus on poikkeuksellinen: Sipilä on onnistunut luomaan vastakkainasettelua sekä työmarkkinoilla että kansalaisten keskuudessa jo ennen kuin uusien ministereiden käyntikortit ovat ehtineet saapua painosta. Näkyvin vastakkainasettelu on luotu työmarkkinoille, jossa työntekijä- ja työnantajapuoli on asetettu vastakkain, sen sijaan että yhteisymmärrystä haettaisiin rauhallisesti neuvottelemalla. On vaikeaa ymmärtää, miksi pääministeri haluaa luoda tätä epäluottamuksen ilmapiiriä ja ajaa työntekijäjärjestöt lakkoasemiin syksyä vasten syksyn. Tilanteessa, jossa talouskasvu rämpii käsipohjaa, pitäisi pääministerin tavoitella päinvastaista tilannetta.
Vastakkainasettelu on sana, jolla voidaan kuvata myös Sipilän johdolla toteutettavia julkisen talouden leikkauksia. Pääministeri Sipilä totesi hallitusohjelman julkistuksen yhteydessä leikkausten kohdistuvan kaikkiin suomalaisiin. Näin tapahtuukin. Esimerkiksi minä joudun maksamaan satunnaisesta viihdetupakoinnistani kuukausitasolla usean euron enemmän. Johan kolahtaa. Mutta suurimman taakan leikkauksista ja palvelujen heikennyksistä hallitus langettaa yhteiskunnan heikompiosaisten päälle. Tätä pääministeri Sipilä ei saa puhuttua muuksi. Päätös on selkeä viesti suomalaisille: kaltaiseni keskituloinen, terve, aktiivinen ja kaikinpuolinen mallikelpoinen suomalainen on ansainnut kevennyksen tuloveroonsa kun samalla pienituloisen eläkeläisrouvan asumistukea kelpaakin leikata. Kotimaisen kysynnän lisääminen kotimaista kysyntää lisäämällä on mitä suositeltava tavoite. Mutta onko sitä varaa tehdä tulevien sukupolvien ja yhteiskunnallisista muutoksista kärsivien kustannuksella? Pääministeri Sipilän soisi kertovan kansalaisille, miksi osalle meistä lankeaa suurempi rooli Suomen kunnostustalkoista. Miksi hallitus hakee vastakkainasettelua paitsi työmarkkinoilla että ihmisten keskuudessa?