Kuplia by Emilia S.
Tämä on lyhyt kertomus siitä, miksi Kuplia on nykyään Kuplia by Emilia S. (kuvan henkilöistä toinen liittyy tapahtumiin, toinen ei)
Kaikki alkoi viime kesänä some-ähkystä. Vaikka en ollut vielä liittynyt Instagramiin enkä Twitteriin, tuntui, että vietin suurimman osan työpäivästä ja ajasta sen jälkeen päivittämässä uutisia, blogia ja Facebookin Official-sivustoja. Samalla kyttäsin Instagramia ja Twitteriä ja tunsin ahdistavaa painetta, että media-alan sekatyöläisenä minun pitäisi olla maailman eniten innostunut napsimaan itsestäni selfie-kuvia ja päivittämään mielipiteitäni joka siunaamalla sekunnilla kyseisiin palveluihin.
Minulla oli myös julkkisähky. Olin tehnyt seitsemän vuotta toimittajan työtä. 95% työstäni liittyy viihteseen tai julkkiksiin. Samalla olin kuitenkin opiskellut kymmenen vuotta yliopistossa valtiotieteitä ja reputtanut keväällä elämäni ensimmäistä kertaa kirjatentin. Mietin, olinko heittänyt opintoni viihdetoimittajan työssä hukkaan? Olin kadottamassa myös tärkeimmän työkaluni, intohimoni. Vuosien varrella olen huomannut, että parhaat toimittajat eivät pelkästään keksi yhä uudelleen kiinnostavimpia näkökulmia, vaan he jaksavat haltioitua aidosti haastateltavien elämäntarinoista. Itse aloin taktikoida. Montako pitkää artikkelia minun tarvitsee kirjoittaa, että saan laskut seuraavassakin kuussa maksettua?
Kyllä. Minä onnekas länsimaalainen, valintojen mahdollisuuksilla kyllästetty ihminen koin myös kolmenkympinkriisin. Osittain siksi, että täytin kesällä kolmekymmentä, aloin pohtimaan kuulua elämän suuntaa. Aloin myös miettiä asioita siksi, että minulla -kahden pienen lapsen äidillä – oli aivan liian paljon tekemistä.
Miten tämä kaikki avautuminen liittyy blogiin? No siten, että kesäloman jälkeen aloin järkeistämään aikataulujani. Luovuin voimisteluseuran johtokuntatyöstä ja joulunäytöksen järjestämisvastuusta. Merkitsin kalenteriini kouluhommiin varatut tunnit. Annoin itselleni luvan luopua määräämättömäksi ajaksi asioista, joihin minulla on intohimoa, mutta ei aikaa paneutua kunnolla. Toinen oli koreografioiden tekeminen. Toinen oli blogi.
Alunperin aloin pitää blogia, sillä ajattelin, että minulla saattaisi olla jotakin kiinnostavaa kerrottavaa tai pointteja seurapiiritapahtumista, julkkiksista tai vaikka päivän viihdeuutisista. Lopulta huomasin postailevani kiireessä paparazzi-kuvaa Jennifer Anistonin hiustyylistä ilman sen ihmeempää pointtia. Se ei tuntunut omalta.
Jätin blogin hautumaan. Syksyn aikana seurasin ja tykkäilin Lilyssä satunnaisesti eri blogeista. Hoitelin koulu- ja työhommia yhä kiireessä, mutta hallitussa sellaisessa. Tuli taas hetkiä, jolloin tunsin suunnatonta kiitollisuutta työstäni. Tuli myös niitä hetkiä, jolloin mieleen hiipi ajatus, tämä saattaisi kiinnostaa jotakuta lukijaa. Tästäpä olisi kiva blogata. Alkutalvesta aloin tehdä säännöllisen epäsäännöllisesti muistiinpanoja, millaista blogia haluaisin pitää edes omaksi iloikseni.
Tämän enempää avautumatta Kuplista tuli siis Kuplia by Emilia S. Pähkinänkuoressa blogin aihealueet ovat tuossa sivupalkissa. Nimi vaihtui lähinnä käytännön syistä. Sukunimeni muuttui naimisiinmenon myötä. Alkuperäistä käyttäjätunnusta ei saanut muutettua, joten somessa minusta tuli Emilia S. Uusia alkuja rakastavalle ihmiselle, uusi nimi on tietysti myös jonkin uuden alku.
Toivottavasti viihdytte blogini parissa!