Maija Vilkkumaan levyjulkkarit: Gorilla, rintapumppu ja uusia hittejä

Maija Vilkkumaa Aja

Perjantaina juhlittiin Maija Vilkkumaan Aja!-levyn julkkareita. Vaikka olin paikalla, en tarkalleen vieläkään tiedä, missä olin. Älkää säikähtäkö: kuukauden ikäisen vauvan äiti ei suinkaan intoutunut ensimmäisestä vapaaillasta kodin ulkopuolella vallan juomalla muistiaan, vaan Vilkkumaan levyjulkkareita on alusta asti markkinoitu faneille salamyhkäisenä spektaakkelina. 

Maija Vilkkumaa Aja

Lipun ostaneita kehoitettiin kokoontumaan perjantaina Vallilan ammattiopiston (!)  eteen kello 19-19.30 välisenä aikana. Olin paikalla hyvissä ajoin, kuten muutama muukin. Pienen odottelun jälkeen paikalle saapui ylävitoisia heittelevä gorilla (!) ilmapallojen kera, joka viittoili jengin peräänsä. Talsimme letkassa jokusen minuutin tämmöseen mestaan, eli varsinaisen keikkapaikan pihalle odottelemaan sisäänpääsyä.

Maija Vilkkumaa Aja

Seuraava yllätys oli ovella: lippuja ei kysytty lainkaan. Narikan jälkeen sisätiloihin käveltiin tunnelia pitkin. Tunnelin päässä ei näkynyt suinkaan pelkkä valo, vaan klubia muistuttava tila, jossa keskiössä oli tietenkin lava. Keikka oli loppuunmyyty aikoja sitten ja kesti jokusen hetken, että kaikki tyypit johdatettiin keikkpaikalle.

Maija Vilkkumaa Aja

En ole objektiivisesti paras arvioimaan Maija Vilkkumaan uutta musiikkia tai keikkaa, sillä olen kasvanut kyseisen artistin musiikin parissa nuoresta – paikkaansa etsivästä – aikuisesta, keski-ikää kolkuttelevaksi (melkein) aikuiseksi. Levy levyltä Vilkkumaan kappaleiden tarinat ovat myötäilleet muuttuvia elämäntilanteitani. Viimeisimmällä, Kunnes joet muuttaa suuntaa -albumilla (2010) piehtaroitiin jonkunmoisissa keski-iän meiningeissä. Epäilin, että se oli jonkunlainen piste ja ettei Vilkkumaa palaa enää soolona. Hyvästelinkin henkisesti Maijan ja (nuoruuteni) jäähyväiskeikalla Tavastialla kesällä 2011. 

Onneksi olin väärässä. 

Maija Vilkkumaa Aja

Tsadaaa! Näin jumalaisena Vilkkumaa asteli perjantaina lavalle glitterviitassa ja mustassa bodyssa. Ensi hetkistä asti tuntui, kun hän ei olisi poissa ollutkaan. Vähän rääväsuinen, vähän röyhkeä, paljon hymyilevä, mutta jotenkin niin sympaattinen Maija. Varsinainen keikka oli rakennettu tietenkin perjantaina ilmetyneen Aja!-levyn ympärille. Kuuntelin levyn pikaisesti autossa matkalla keikalle. Vasta keikalla ehdin todella syventymään kappaleisiin. Ne olivat jotenkin toisenlaisia kuin aikaisemmin, mutta onneksi mukana oli myös tuttua Vilkkumaata: tarinoita ulkopuolisuudesta ja elämää suurempia, syleileviä kertosäkeitä.

Maija Vilkkumaa Aja

Kappaleet kuulostivat livenä todella hyviltä, ja levy soikin sitten meillä koko viikonlopun kotona. Mulla on plätyltä jo useita suosikkeja: Kenen sylissä istuit, Uula, Bonnie&Clyde sekä nimikkokappale Aja!  Sanoituket ovat taas priimaa. Vain Vilkkumaa voi näin tyylikkäästi sanoittaa levyn yhdeksi teemaksi sellaisenkin asian kuin autoilun. Tai sekstailun. Kuulostaa oudolta, mutta kuunnelkaa itse.

Sitten viime näkemän bändin kokoonpano oli muuttunut. Mukana jo kesän keikoilla kiersi basisti Malla Rantanen. Lisäksi uusi tyyppi oli taustalaulaja Marika Tuhkala. Taustalaulaja oli mahtava lisä taidokkaaseen musisointiin. Itseäni vähän ärsytti koreografisesti taustalaulajan liika nostaminen esille. Tämä on varmasti Maijan toiveiden mukaista, mutta jotenkin minulle Vilkkumaan tontti on liian pyhä jaettavaksi – edes Tuhkalan kaltaisen, megataitavan laulajan kanssa.

Maija Vilkkumaa Aja

Mutta olipahan mahtava meno! Kontrasti kuukauden kotona hengailuun oli aikamoinen. Kun biisien välillä Maija intoutui heittämään tavallista pidempiä välispiikkejä ja kylpi screenillä gorilloiden kanssa, tuntui jälkeenpäin kuin olisin ollut omituisessa unessa. Ja kyllä pukkas mammalla hikkee kainaloon (ja maitoo tisseihin) viimeistään piitkän encoren aikana, jossa kuultiin läjä Vilkkumaan vanhoja hittejä.

Tervetulloooo takaisin Maija Vilkkumaa! 

Maija Vilkkumaa Aja

Tämä oli ensimmäinen osa Keikalla-juttusarjaa, jossa äitiyslomalainen ujuttautuu mahdollisimman monen haastateltavan keikalle. Meikit, ketjut ja rintapumppu. Näillä tamineilla vedetään ensi kevääseen.

Vilkkumaan Aja!-levy tietenkin kuultavissa myös Spotifyssa.

Maijan keikat täällä.

Suhteet Oma elämä Musiikki

Kolmas lapsi – last baby

kolmas lapsi

Meillä alkoi eilen arki, kun mies palasi vanhempainvapaan jälkeen töihin. Kuopus täytti eilen kuukauden. Vaikka vauva-aikaa on vielä jäljellä, niin kokemuksesta tiedän, että se vaaleanpunaisin vaihe päättyy, kun puoliso palaa töihin. Harrastusviemisiä tai ruuanlaittoa ei enää niin vain imetyksen tai päikkäreiden takia voi delegoida, vaan on pakko alkaa elää myös 7 ja 3,5 -vuotiaiden isossisarusten menojen mukaan.

Moni onkin kysynyt, että kuinka rankkaa arki kolmen lapsen kanssa on?

En ole osannut vastata tähän vielä analyyttisemmin, koska aikaa on kulunut vasta kovin vähän. Tiedän kuitenkin varmuudella, että tämä kolmonen tulee olemaan viimeinen vauvani. Organisointikykyni rajat menevät varmasti tässä, varsinkin sitten kun palaan töihin. Lisäksi mieheni on paljon työmatkoilla ulkomailla, joten olen käytännössä osan vuodesta yksinhuoltaja (ilman vapaata jokatoista viikonloppua). Ajattelin myös aina, että saan kaksi lasta (itselläni on vain pikkuveli), joten kolme tuntuu todelliselta suurperheeltä. Lisäksi tunsin kolmannesta lapsesta hitusen huonoa omatuntoa myös ympäristön ja maapallon ekologisen kantokyvyn takia. Pakolaiskriisi on ajottain pahentanut maailman tuskaa, paljonko tänne maapallolle lopulta mahtuu jengiä?

Hyvä puoli tässä kolmilapsisuudessa on se, että lapset ovat sen verran isolla ikäerolla saatuja (kaikilla on ikäeroa 3,5 vuotta), että innokkaita apuhoitajia löytyy.  Ja niitä vaippaikäisiä on kerrallaan yksi kappale. En tiedä, olisiko minusta ollut ”ruotsalaiseen malliin”, jossa Silvia on saanut kolme lasta viiden vuoden aikana: Victoria (s.77), Carl Philip (s.79) ja Madeleine (s.82).

kolmas lapsi

Yritän tämän äitiysloman sisäistää sen, että kaikesta ennakoinnista ja organisoinnista huolimatta lasten kanssa hommat menevät harvemmin niin kuin oli suunniteltu… (yllä meidän ipanoiden kuninkaallinen otos)

Yritän myös (lievästä kaaoksesta ja ikävistä uutisista huolimatta) nauttia näistä tulevista vauvakuukausista. Ne kun menevät aina niin kovin nopeaan. En ole vielä raskinut purkaa kotoa kokonaan tätä vaalenapunaista vauvalandiaa. Haluan yhä uskotella itselleni, että meillä on täällä kotona vastasyntynyt. Ja arki on tuolla jossain.

kolmas lapsi

 

kolmas lapsi

kolmas lapsi

kolmas lapsi

Pitää muuten muistaa myös huolehtia, ettei tule mikään Madeleine tästä kuopuksesta.

Onko teillä haaveita tietysti lapsiluvusta? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat?

 

Suhteet Ystävät ja perhe Lapset Uutiset ja yhteiskunta