Fustra. Ehkä sitten viime marraskuun moni teistä on jo kuullut tästä. Oma kiinnostukseni fustraa kohtaan heräsi viime keväänä, kun haastateltavistani muun muassa Raakel Lignell ja Hanna Sumari kertoivat päässeensä monista kehon ja lihaksiston epätasapainotiloista eroon fustran avulla. Itselläni on huolettomilta tanssi- ja bicciohjausvuosilta jonkunmoisia alaselän ongelmia, joten mietin monta kertaa, että pitäiskö minunkin. Siis fustrata.  

Marraskuussa sain sitten kutsun KotiFustran esittelytilaisuuteen, joissa oli myös useita julkisuudesta tuttuja henkilöitä kuulemassa lajista ja kokeilemassa muutamia fustra-liikkeitä. (Kuvissa fustrailee minua hieman hohdokkaampi, Huippiksestakin tuttu malli Helen Preis.)

Fustraa tehdään siis omavalmentajan kanssa. Tunteja voi ottaa joko yksin tai vaikka kahdestaan kaverin kanssa. Fustra-valmentajan kanssa pyritään parantamaan ryhtiä, liikkuvuutta, vahvistamaan keskivartaloa sekä kehittämään yleisesti kehon hallintaa ja työperäisiä kehonvaivoja. Ja kyllä aikasta moni on laihtunutkin fustran avulla.

Jotenkin tuo kaikki kuulosti a)liian hyvältä ollakseen totta b) hieman yleispätevältä selvitykseltä. Mutta koska olin kuullut lajista vilpittömästi hyvää, raivasin kalenterista tilaa, kun sain mahdollisuuden toteuttaa blogiyhteistyönä kuukauden fustraten. Kirjoitan kokemuksesta tammikuun ajan otsikolla kuukausi fustraa. Juttusarjassa saattaa vilahtaa myös muutama tunnettu fustraaja, joka kertoo omista fiiliksistään 🙂

Fustra-liikkeet saattavat olla hyvinkin yksinkertaisia, mutta pienillä (tai joskus suuremmillakin) omavalmentajan korjauksilla ne ovat hemmetin tehokkaita. Mutta aika perusteista sai meikäläinenkin (joka on ainakin joskus ollut jonkinmoinen liikunnan ammattilainen) lähteä. Tästä lisää seuraavassa Fustra-postauksessa. Metodista voi lukea lisää Fustran kotisivuilta.