ilta saimaalla part. 4

 

Lapsiveteni, Saimaa

sukellan siihen
sen syliin
syvemmälle
ahvenheinä vyötäisilläni
kuin napanuora

aaltojen pauhu
vasten kallioita
pinnan alla pehmeänä
kuin äitini sydämen lyönnit

potkin itseni vapaaksi
ja viime hetkellä
nousen pintaan
uudestaan synnyn

 

(Jukka Laurio)

————————————————–

 

 

Kun sinä ja toverisi nousette Saimaan hellästä sylistä

kuin uudesti syntyneinä,

virkistäytyneinä ja levollisin mielin.

Niin kauniina ja valoa hehkuvina, että

veneessä odottava kaveri haluaa kuvata tilanteen.

 

”Kun on niin kauniin näköistä. Idyllistä.”

 

————————————————-

 

Myöhemmin kuvaa katsoessasi tajuat, 

että te yksinkertaisesti vaan olette syntyneen mutanttininjoiksi.