Nussimista, yhdyntää, panemista

K-o-n-d-o-m-i, kuusivuotias tavasi hotellin vessassa olevan automaatin kyljestä. Olen miettinyt jo aiemmin, että kannattaako sitä lasta opettaa lukemaan niin aikaisin, mutta eihän lukuintoa voi estää. Ja tuntuisi typerältä olla jotenkin jarruna. Että otetaanpas se kirja pois kädestä ja katsopa tonne muualle, kun jotain tavattavaa löytyy. Mutta samaan aikaan tietysti ahdistaa lööppitekstien sota- ja tappelumaailman avautuminen ja, no, ne kondomit.

Tuon kondomitilanteen mies hoiti hyvin, ”ne liittyvät ehkäisyyn, ne on aikuisten juttuja, puhutaan myöhemmin, katsopas mitä täällä on lounaalla”. Minä jäin miettimään, että koska sitä seksivalistusta pitää oikein antaa. Kuusi on aika aikaista, mutta kyllähän sitä lasta seksikin kiinnostaa tai ainakin kaikki ne erot, joita minun ja hänen ja hänen isänsä kehossa on.

Erityisen kiinnostunut lapsi on minun rinnoistani. Pidän sitä äärimmäisen kummallisena. Poika haluaisi silitellä ja puristella tissejä. Olen sanonut, että kyllä, tissit ovat kivat mutta ne on herkät ja ne ovat minun, eikä niihin saa kukaan koskea ilman lupaa eikä lupaa ole tulossa. Olen ollut asiallinen ja yrittänyt kääntää lapsen huomion muualle. Ystäväni, joka on kahden lapsen äiti sanoi, että olen toiminut oppikirjamaisesti. Huokaisin helpotuksesta.

Kerran saunassa lapsi ei meinannut pysyä tisseistä irti. Kysyin, että antaako äiti sinun sitten silitellä tissejään, niin ei. Entä päiväkodin hoitajat, silitteletkö heidän tissejään? Ei.

Minä olen hämmästynyt, että miten tähän pitäisi suhtautua. Oletan ja odotan, että jossain vaiheessa minun tissini lakkaavat kiinnostamasta. Sitten pääsemme keskustelemaan joskus rajoista ja siitä, miten muita kosketetaan. Mutta en tiedä, että koska on liian aikaista ja koska liian myöhäistä.

Muistan, kun 12-vuotiaana luin lehdestä nuorten sivuilta jonkun mielipidekirjoituksen liittyen aborttiin, enkä tosiaan tiennyt, mitä sana abortti tarkoittaa ja kysyin siitä äidiltä. Äiti selitti asiallisesti. Muistan sen selittämisen hetken selvästi, ymmärsin maailmasta silloin jotain sellaista, mitä en aiemmin ollut osannut edes kuvitella.

Matka sukukypsyyteen ja aikuisuuteen on pitkä. Professori Veikko Aalberg sanoo Hyvä terveys -lehden artikkelissa ”Mikä vikana – Seksi kiinnostaa lasta” että on hyvä, jos seksiin liittyvät asiat loksahtelevat lapsen mielessä paikoilleen pikku hiljaa. Sitten on tämä Mitä?-niminen televisio-ohjelma 1970-luvulta, jossa kerrotaan jo esikouluikäisille aika tarkkaan, miten lapset tulevat. Siinä ei paljon anneta tilaa loksahtelulle. Ohjelmassa muun muassa näytetään piirroskuvia yhdynnästä ja näytetään aito lapsen syntymisen hetki. Kaikki selitetään ihan asiallisesti, mutta jotenkin materiaali tuntuu vähän roisilta.

Ehkä olen siveä moralisti, mutta luulen, että kuusivuotiaalle ei vielä puhuta ”yhdynnästä, nussimisesta ja panemisesta” niin kuin 70-luvun valistusvideossa. (Ohjelmaa voisi kritisoida myös sen heteronormaativiisuudesta ja muutenkin asenteista: kaikilla tytöillä on pimppi ja kaikilla pojilla on kikkeli. Muille sukupuolille tai muulle kuin heteroseksuaalisuudelle ei anneta edes sivulauseen mittaista tilaa.) Tuskin äitipuolikaan pystyy välttämään täysin vastuuta valistuksen antamisesta. Nyt pitääkin sitten ottaa selville ne kaikki hyvät lastenkirjat, jotka aihetta käsittelevät, ettei poika jää yläasteen biologian tunneilla annettavan tiedon varaan.