Kaipaus!

   Juttelin rakkaan ystäväni kanssa, ja tajusimme että emme ole tavanneet kohta kymmeneen vuoteen. Ja voi kuinka kaipaan kävelyä ilman päämäärään pitkin helsinkiä, ostoksia ilman järkeä ja niitä kahvi hetkiä teatterissa! Nyt meillä on lapset tasan kuukauden ikäerolla, olisiko ihanampaa kuin kävellä merenrannalla nuuhkimassa tuulia ja puhumassa kaikesta siis ihan kaikesta. Nykyään vaunuilemma kummatkin kotikonnuillamme, ei siis todellakaan helsinginkaduilla, ja puhumme puhelimessa kaikesta aivan kaikesta. Sovimme että näemme tänä vuonna ja voi kuinka odotan tuota tapaamista, tämä 600km välimatka tekee minusta hullun, tuo maailman tärkein ystävä on niin kaukana!