Joulu tulee Kuusikkoon(kin)

   Pahasti näyttää siltä että myös meille on tulossa joulu, maa on valkea ja pakkanen paukkuu lähempänä 20 astetta. Olen tehnyt tapani mukaan itse piparkakkutaikinan, joka aiheutti tänä vuonna pienen pohdinnan. Kuka hemmetti on määrännyt että kunnon kotiäiti tekee kaiken itse ja miksi minun pitää olla tälläinen kunnon kotiäiti samalla tein itselleni lupauksen että jos meillä on koskaan viittä lasta niin sitten saan ostaa kaupasta kaiken valmiina, nyt jo kolmen kanssa hiki tuli muusta kuin siirapin keitosta, yhdellä on nälkä, toinen ei osaa läksyjä ja kolmas haluaa olla vain ja ainoastaan sylissä piste!  Vielä olisi vaikka mitä tehtävää ja onneksi viikkoja jouluun. Ja tyhmyyksissäni päästin tänä aamuna suustani megalomaanisen sammakon kutsuttaisiinko meille mieheni puolisukua jouluaattona syömään ja juhlimaan!?? Siis EI miksi menen kysymään moista!? Voinkohan vielä perua? Tässähän ei olisi kuin lapsille luvatut pikkujoulut pitämättä ja parit muut kissanristiäiset.. Jaksan varmasti tämän joulukuun sen tiedon voimin että helmikuussa pakkaamme koko sekalaisen seurakunnan lentokoneeseen ja suhautamme mummolan lämpöön espanjaan. Tässäkään reissussa ei ole kuin yksi muuttaja ja se on nuorimmaisen passikuva mitä emme ole vieläkään saaneet..

   

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe

Peruskoulu

Eilen meidän oikeasti koulusta tykkäävä 10-wee ilmoitti ettei mene enää kouluun. No asiaa tiedusteltaessa hän kertoi että luokan häirikkö poika (poika on kiusannut ja uhkaillut koko syksyn vuorotellen jokaista luokallaan olevaa.) oli tuonut kouluun tupakkaa josta meidän viisas nuori herra oli tottakai ohjeiden mukaisesti mennyt kertomaan opettajalle, no tästä tämä häirikkö oli suivaantunut ja uhkaillut hakkaavansa meidän pojan. Asiasta soitettiin luokanvalvojalle joka pitää kaikki tunnit luokalle, hän sanoi ettei ketään voi ruveta syyttelemään ja että hän ei voi asiaan puuttua ennen kuin jotain tapahtuu. Siis mitä helvettiä!! Pitääkö tosiaan meidän pojan saada köniin ennen kuin joku puuttuu tilanteeseen.

 Tämän häirikön taustoista sen verran että hän on ollut huostaanotettuna melkein koko elämänsä. Nyt viime keväänä hänet kotoutettiin kun hänen narkkari äitinsä on hommannut toisen lapset joka on siis vielä vauva ja näin näyttänyt olevansa käypäinen huoltaja, niin kenen mielestä?? No sosiaalityöntekijöiden mielestä tottakai. Sitä ennen tämä häirikkö asui perhekodissa, oli iloinen ja mukava poika. Kävi meilläkin leikkimässä ja oli kaikkien kaveri.

Olisiko tosiaan tässä yhteiskunnassa aika paljon parantamisen varaa?!? Nyt minä sitten viisiviikkoisen vauvan kanssa vien ja haen poikaamme koulusta koska hän ei uskalla yksin kävellä kouluun tämän häirikön takia. Samaa tekee neljä muuta vanhempaa tältä luokalta. Ja koulun kanta asiaan on että asiaan ei voi puuttua ketään ei saa syyllistää eikä mihinkään ilmoiteta. Ei ole tämän häirikön vika että hänen perusturvallisuutensa on järkkynyt ja että hänen äitinsä ei ilmiselvästi ole kykenevä lapsia hoitamaan, mutta miksi koulusta ei tehdä lastensuojelu ilmoitusta? Miksi meidän vanhempien täytyy tehdä sekin? Miten oikeasti nämä kasvatustieteitä opiskelleet ihmiset saavat nukuttua kun tietävät että pienellä ihmisellä on asiat niin päälaelleen? En voi asiaa ymmärtää ja se suututtaa minua suuresti. Ja voi kyllä nämä samat kysymykset ja tuhat muuta on esitetty koulun rehtorille joka sanoo vain että jokainen kasvattaa oman lapsensa ja liiba laaba. Miksi emme kaikki ole vastuussa kaikkien lapsista??!! Voi kuinka olisi mukava tietää että muutkin vanhemmat ajattelevat muiden kuin omien lastensa parasta. Meillä ainakin jokainen lapsi on arvokas, oli se sitten oma tai naapurin.

Suhteet Oma elämä Opiskelu Uutiset ja yhteiskunta