Elämäni

  Minun elämäni on viimeisen viiden vuoden aikana heittänyt täydellisestä häränpyllyä. Tai no ei ehkä kokonaan, minullahan oli ennenkin rakas Shar Pei, tosin se vihasi lapsia kuten minäkin. Ja joo olihan mulla parisuhde, unelma asunto merinäköalalla ja kaikki mitä saatoin toivoa. Mutta nykyään en toivo niistä mitään, olen saavuttanut ne ja vaihtanut unelmia. Nyt pusken kuin härkä uusia unelmiani kohti olen päättänyt että saavutan ne, olen saavuttanut elämässäni kaiken mitä todella olen halunnut ja samalla linjalla aion jatkaa.

  Viisi vuotta sitten ilmoitin ystävälleni että minä haluan tuon miehen ja sen minä otan,  sitten ilmoitin miehelle olevani naimisissa 2012 juhannuksena. En siis kysynyt meneekö hän naimisiin vaan ilmoitin itse olevani näköjään tuo mieskin on nykyään naimisissa. Ilmoitin hommaavani monta lasta, no alku on hyvä. Minulla on taas Shar Pei Simo joka on juuri sitä mitä minä koiralta haluan, viisas, järkevä ja rakastava. Enää minulta puuttuu ne monta lasta ja se maatila poneineen. Ja voi kyllä sellaisen etsintä on käynnissä.

  Olen varma että ihminen ei muutu, mutta ihmisen unelmat muuttuvat. Uskon että olen pohjimmiltani sama ihminen vaikken enää halua kreisi bailausta ja kömpiä aamuyöllä kaupunki asuntoon. Nyt haluan haista hevoselta, herätä ennen kukonlaulua ja vauvaa koiran kanssa tervehtimään aamua, keittää kahvia ja katsoa kuinka ihanaa elämäni on. En väitä että elämämme on täydellistä, meidät tuntevien mielestä se on ehkä jopa kamalaa, mutta ne on asioita mihin me emme voi vaikuttaa ja se mihin emme voi vaikuttaa sille voimme nauraa iloisesti

 

Muoti Oma elämä Mieli Ostokset

Uusi nyt jo?

   Mulla on ne myöhässä, voihan hemmetti. Meidän vauvahan ei ole vielä neljää kuukauttakaan. Haluan niin kovasti haluan mutta samalla mieleeni on hiipinyt sata pelkoa.

   Jääkö vauva numero yksi vähemmälle huomiolle?  (toi minihurmuri kyllä osaa ottaa oman aikansa ja paikansa, mutta entä jos seuraava on yhtä vaativa)

   Mitä kaikki muut sanoo?  (ihan ku sillä olisi koskaan ennenkään ollut mitään väliä)

   Olenko idiootti?   (taidan olla 😀 )

  Ystäväni jonka kanssa olen puhunut kaikki murheeni aina sanoi että kannattaisi odottaa mutta jos on tuloillaan niin mitä se haittaa, siinä kaksi menee kuin yksi. Ja meidän vauva on kohta jo niin iso, ja tosiaan niin on! Mutta jos seuraava onkin se hirviö vauva joka valvoo yötä päivää ja itkee aina?!

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe