Näin syntyi tähtihippusemme<3
Vuosi sitten oli jännä päivä
tai oikeastaan edellinen jo…
olin aikasemmin tuntenut ,
ettei vauva liikkunut tiuhaan ollut paljon tilaa
enää olla
ja itsellä selkä ei kestänyt
oikeen enää
isoapainoa ja liikkua.
Sairaalassa luvattiin käynnistää aikasemmin
synnytys.
Onneksi luotin äidinvaistooni<3.
Synnytys käynnistettiin balloring jutulla
ja odottelin yön pahoja suppareita
kas niitä tuli vain muutama.
Viereisellä pedillä oli ekaa kertaa raskaana oleva
nainen,
jota supisteli koko yön
ja hoitaja tiuskaisi parempi pysyä
nyt vaan sisällä
kun oli 2 kk liian ajoissa tulossa
vauva.
Nainen itki peloissaan
yksin hoitajan lähdettyä
ja mä koitin siihen viereen mennä lohduttaa
että kaikki menee hyvin ja vauva selviää
kuitenkin.
Mulla oli pari varamyssyä
mukana lahjotin heille
kun lähtivät yöllä sitten synnytyssaliin.
Joten kovin en nukkunut yöstä
kun jännäsin toisen naisen tapahtumia.
Aamuista poistettiin balloring juttu ja
kappas 3cm auki
mitäh en ollut uskoa ollenkaan sitä
niillä muutamilla supistuksilla jee.
Kävin suihkussa
ja mut kärrättiin synnytysaliin
oksitoonia lisättiin ja supparit alko
olemaan aika tujuja ja niin tuntuvia auts…
5 centin kohdalla pyysin epiduraalia
ja hassuun myssyyn ja tohveleihin pukeutunut mies
tuli antamaan puudutetta mitä jännitin todella.
Meitä huvitti miehen kans se mies.
Pelkään piiikkejä ja onneksi se epiduraalin laitto
meni hyvin.
Tämän jälkeen olin kuin taivaassa
ei kipuja
mies ihmetteli supparikäyriä kun ne nousi tiuhaan tahtiin.
Söin jopa aamupalan siinä ootellessa:P.
Sitten alkoi tuntua,
että tähtihippusemme haluaa
maailmaan joten epiduraali otettiin pois
vaikuttamasta
ja sitten sieltä syntyi jotakin niin
rakasta ja ihanaa pakettia neljäs poikamme.
Niin oma persoonansa.
Hän sai vähän lisähappea
ja keltasuuden vuoksi vietiin valokaappiin.
Siittä alkoi sitten muutaman viikon aika
kun olimme keskoskaappien läheisyydessä
koska oli keltasuutta
näimme ja koimme paljon pysäyttäviä asioita
kuten äidin ;
jolla kaksosista toinen kuoli
synnytyksessä hänen rinnalleen:(.
Siinä ei oikeen ollut sanoja
halasin lujasti vain.
Saimme myös kuulla pienen toisen pojan syntyneen samana
päivänä viereisessä huoneessa
synnytysalissa oli syntynyt poika
tälle äidille jolla oli edellisyön myös supistellu
samassa huoneessa.
Siinä vaiheesa ei ollut väliä
tai harmittanu oliko
oma lapsi neljäs poika,
vaikka muilta sai kuulla kommentteja
naapurin vanha mies oli käyny kysymässä
mieheltäni kumpi tuli kun
oltiin sairaalassa;).
Koulussa ihmiset surkutteli voi voi
kun ei teillä ole vain kun poikia.
Mut oon ylpeä ihan jokaisesta heistä!.
Olin vain niin onnellinen jos rakas pieni selviää
ja pääsee kotiin.
Sairaalassa sain vain imettää vaihtaa
vaipat ja välillä irronneet piuhat kiinnittää
takaisin vauvaan.
Olisi niin vain halunnut pitää lähellä ihanaa nyyttiä…
Kun vihdoin pääsimme kotia
oli ihana nuuskuttaa vauvan päätä
silittää kasvoja pitää lähellä kunnolla.
Muutkin veljet ja isi olivat onnellisia.
Niin tuo pieni palleroinen
enkelinkiehkuroineen
ja ihana hymynvirne naamalla
joskus tuhmeliinikin
täyttää tänään vuoden.
Meillä oli teemana tähdet ja kakku oli
niin oman pojan näköinen kiitos ihanalle ystävälle joka
teki ison työn saatte näin virtuaalina muutkin olkaa hyvät;)
Se oli sateenkaarikakku ja päällä
tähtiä:).
Oli keksejä sipsejä vaahtokarkkeja
lihapullia pikkupurtavaa pannukakkuja
lapsille,aikuisille pitsaa ja hiukan juotavaa.
Oli naurunhelähdyksiä ilon huutoja
jalkapallon peluuta ulkona.
Iloisia jälleennäkemisiä rakkaiden ihmisten!.
Kiitos kaikille mukanaolleille teitte ihanat juhlat
ja muistamisesta!.
Paljon onnea omalle tähtihippuselle koko perheeltä<3.
//www.youtube.com/embed/pbhFIO6ogqE