Huonot päivät kääntyvät paremmiksi:)

Eilen oli maanantai
 ei mun lempipäivä viikosta ollenkaan.
Ja sitte kun varsinkin kuultiin muutama uusi pelaaja
ettei päästä enää
sählyssä joukkueen peleihin harjoittelemaan ma
niin
vähän se harmitti ,
vaikka hyvä se on eka harjoitella
kunnolla kuviot muuten!.
Muut ovat pelanneet monia vuosia
ja me ollaan nyt alottelijoita vasta.

Vielä joku päivä se  ovi on avoin
joukkueeseenkin luulen niin.
Ei saa luovuttaa eikä antaa periksi.

Mutta olin onnellinen ystävänkin puolesta
kun pääsi joukkueenkin peleihin jo nyt<3.

Maanantaina tuntui et kaikki seinät kaatui
mnuutenkin päälle.
Voisko ne olla ne naistenhormoonit ja
vaivat mitkä saa kaikki näyttää suuremmilta
padoilta vaikkei ees oo niin suuria patoja…
Joskus voi olla sellaistakin  vaikka
muuten skulaa hyvin kaikilla
meillä ihmisillä.
Siittä selvittiin ja sen ajatuksen
voimalla
että
paistaa se päivä risukasaankin:).

Ja nyt on suunnitelmissa myös extrana
muuta
urheilua kunhan kuviot selkenee siittä lisää:).

Keskiviikkosin pelataan edelleen sählyä:).

Mutta muutama ystävä piristi päivääni eilen.
miten eläisin ilman noita ihania ihmisiä
kiitos että olette olemassa!.

Minua  ja miestä pyydettiin ihanaan arvokkaseen tehtävään
ja kummiksi ihanalle  pojalle joka syntyi ja
on nyt pieni ihminen<3.
Tottakait suostun mielellään.
Vaikka hän on kaukana tulee olemaan lähellä
sydämessä!.

Lapset sai  eilen munakkaat lounaaksi mihin
koristelin kuitenkin tomaateilla silmät
ja keltaisella paprikasta tuli hymynaama
oikeastaan muistutti apinannaamaa hih.
Voi sitä yhden pojan riemua itteäkin hymyilytti
toinen niin innoissaan munakkaasta:P.

Syksyn sadeilma oli kans.
Ja tänään jatkuu.
Tosin päiväunien jälkeen se aurinko alkoikin
valollaan paistamaan saaden hyvän mielen.
Olen onnellinen ihanista hain saappaista
jotka pitää jalat lämpiminä ja kuivina
syksyn säissäkin:).

Ihana pikkusisko soitti ja oli ihana
puhua.

Mutta pitää aatella positiivisesti
saimme hellekesän nyt voi nauttia
villasukista sateen ropinasta kattoon
hyvistä kirjoista.
silloin kun ei enää ole ulkona niin kuumaa.

Sisustaa vaikka kotiakin taas;).

Sarjoista eilen katsoin lasten suomen the voice of kids
sarjaa ihania koskettavia esiintyjiä
pelottaa suuren yleisöön eteen meno
ja niin rohkeita olivat lavalla.
Niilon laulu sai kyynelkanavat avautumaan
muillakin varmaan kun Elastisella
ja unohtaa kaiken turhan ärsytyksen.
Ihan selässä meni kylmät väreet kappaletta
kuunneltaessa<3.

Sokerina pohjalla mun ihana äitikerhon äiti lupasi
leipoa syndekakun pian 1 vuotiaalle
se stressi kakusta on nyt poissa niin ihanaa!.

Kivaa ja positiivista tiistaita kaikille:).
//www.youtube.com/embed/CHQCa1bWM-M?rel=0