Puoli vuotta meni nopsaan
mutta siihen mahtui paljon stressiä
myöskin.

Oli jotenki suuri vastuu huolehtia ,
että
kaikki on hyvin.
Kotoa en uskaltanut poistua kovin kauaksi
aikaa.
Kuvat lainattu netti.

Mutta selvisin siittä.
Nostan hattua kaikille jotka kotona
tai vanhainkodissa hoitavat vanhuksia.

Se on henkisesti rankkaa ja vaativaa työtä.
Sitä ei arvosteta tarpeeksi minusta.

Vanhuksilla pitäisi olla hyvät oltavat
että heille jutellaan välitetään
hygienia on kunnossa.
Saisivat elää kivan loppuelämän…

Minulla on neljä lasta ja sen ohella
kodinhoito
ja sitten yksi vanhus asui kanssamme.

Oli myös paljon iloa siittä ,
että pojat sai
oppia tuntemaan isoisänsä paremmin
ja heille jäi muistoja myöskin!.

Oli myös itselleni matka
huomata omat voimavarat ja niitä löytyi
jostakin lisää tarpeen vaatiessa.
Mutta olen vahva ihminen.
Huomasin kyllä oikeat todelliset ystävätkin
jotka tukivat tuon puolen vuoden varrella
toiset harmi kyllä eivät!.

Nyt isoisä sai viisumin ja on Amerikassa
toivotamme hänelle kaikkea parasta siellä:).

Olemme aukaisseet grillikauden
etupiha on siivottu
 ja pensasaita leikattu ja kukkasia
tarkoitus istuttaa pihalle:).

Omaa parisuhdetta on aikaa vaalia
myöskin enemmän<3.

On aikaa keskittyä omiin ystäviinkin
ja omaan hyvinvointiin.

Ja oma perhe se on parasta<3.

Nyt on tilaa hengittää kaikki stressi on poissa
ja voin nukkua yöunet ja päiväunet
kunnolla ilman että miettii voiko nukkua.

Mullakin on taas vapaus lähteä kodista ulos
tehdä kivoja asioita kuten syödä vaikka
aamupalaa kahvilassa
käydä leikkikerhossa nähdä enemmän ystäviä…

Onneksi mulla oli jalkapallo
joten iltaisin pääsin vähän tuulettumaan
kuitenkin.

Oikein kivaa sunnuntaita kaikille<3.

//www.youtube.com/embed/AwN9SnoZUUE