Portviiniä stressiin

Aamuni alkoi pikkustressillä – mulla on todella paljon juttuja mun to-do -listalla. Olen tällä hetkellä töissä ja opintojeni loppu vaiheessa. Niiden kahden ja motivaation yhdistäminen on ollut hiukkasen haastellista. Manittakoon vielä, että tämä rempparuljanssi on tuonut oman pienen factor de stressin tähän kaiken muun kukkuraksi. On muutenkin ollut vähän haastavaa palata takaisin nk. normaaleihin rutiinehin Skotlannin oleskelun jälkeen. Mutta sanon vaan, että haasteet ja nomotivationwhatsoever – bring it on! Mä aion niiin voittaa tän erän.

On mulla myös ollut vähän nostalginenkin fiilis. Olen mietiskellyt kaikkia ihania hetkiä elämässäni viime vuosien aikana. On hyvä muistella menneitä – niistä saa voimaa tulevaisuutta varten. Tai sit tää vaan on perus #tbt.

Ihastuin tämän vuoden keväisellä Portugalin reissulla portviiniin. Muutenkin Portugal kuuluu minun lempimatkustusmaihini. Hyvää ruokaa ja juomaa, kaunista arkitehtuuria, upeita rantoja ja tottakai hemmetin mukavia ihmisiä. Niin ja supermaukkaita vanukasjälkkäreitä, pastel de natas.

Viime vuoden lopulla olin onnekas ja pääsin vihdoinkin tutustumaan kaupunkiin, jonne kaikki tiet vievät. Italia – que bello!

Melkein vuosi sitten sanoin Ja. love love love. Ruokamenyn askartelin Kierrätyskeskuksesta löydettyihin vanhoihin kirjankansiin.

Hääkakusamme koristeena toimi vanhempieni vanha kakkukoriste.

Keväällä 2010 sain tehdä kärrynpyöriä vitivalkoisella rannalla Brasiliassa.

Olen saannut tutustua Skotlantilaiseen kulttuuriin ja jopa neljästi maagisen upeaan Edinburghiin.

Viime keväänä suoritin kurssin skotlantilaisessa yliopistossa.

Kuten huomaatte on elämääni kuulunut paljon matkustelua ja niistä olen saannut energian arjen askareisiin. Nyt ei ole reissuja tiedossa, vaan nyt on vihdoinkin aika rakentaa se oma koti. Ja sehän vasta seikkailu onkin…