Astetta laiskempi tanssiviikko
Niinhän siitä tuli viikosta töiden osalta kiireinen. Maanantain tanssitunti vaihtui Skype-puheluun, joskin kävin ennen puhelua pumpissa ja perjantain house-tunti vaihtui lenkkeilyyn kaverin kanssa.
Tiistain street-tunnilla opeteltiin uutta stepsiä: mike tysonia. Tässä näkyy sekä perusaskel että variaatio, jossa jalka heilautetaan polven päälle ennen palautusta. Aloitimme myös uutta koreota, jossa oli mukava flow nopeiden ja hitaampien kohtien vuorotellessa. Tässä biisissä, johon kokeilimme koreota sopi taustalla soiva melodia mainiosti.
Keskiviikkona reggaeton-tunnilla koreon treenaaminen jatkui. Pitäisi ehtiä kertailemaan koreoita omalla ajallakin paremmin mutta mukava huomata, että jotkut aiemmin vaikeat kohdat alkavat jo sujua. Tekniikkatunnilla treenattiin bouncea ja vaikka en ihan vielä saanut ajatuksesta kiinni niin tuntui, että se auttoi jo tekemään jotain liikkeitä paremmin.
Torstaina samban keskitasotunnilla on nyt syksyn ollut bateria. Tällä kertaa treenattiin elementtejä eli eri soitinten kuuntelua. Jokainen samban soitin on oma elementtinsä, jota ilmennetään tanssissa. Esimerkiksi taustalla soivat rummut ”surdot” kuuluvat maaelementtiin ja niiden soitto tanssitaan usein raskailla, maatavoittavilla askelilla, isolla lantiolla, isoilla pyörityksillä jne. Virvelirummun kuuloinen ”kaisha” -rumpu taas kuuluu tulielementtiin ja siihen tanssitaan sähäkästi ja eloisasti nopeilla ja terävillä liikkeillä. Hieman tamburiinin kuuloinen ”rokari” taas on vesielementin soitin ja siihen tanssitaan taas ehkä hieman keinuvasti ja soljuvasti. Ilmaelementin ”guica” ei usein ole mukana treeneissä mutta sillä on todella ominainen ”vinkuvan uikuttava ääni”. Kirjoitusasut tosiaan täysin korvakuulon perusteella kirjoiteitut.
Sunnuntaina oli vielä street-koreon treenit. Kiireisen viikon myötä en ehtinyt juurikaan kertailla ja hieman oli moni kohta hakusessa. Kertasimme treeneissä viime kerralla tehdyn parikuvion ja sitten teimme paikkoja. Vaikka paikkojen tekeminen on usein hidasta niin kuitenkin se tuo jo fiilistä ja saa ainakin itseni inspiroitumaan treenaamaan kun tuleva (mahdollinen) esiintyminen alkaa tuntumaan todennäköisemmältä. Toisaalta koronan myötä jännitystä on ilmassa sen suhteen, joudutaanko syksyltä perumaan tapahtumia vai päästäänkö esittämään koreo todennäköisesti tyhjälle katsomolle?