Näköjään viime viikkojen tavaksi on tullut koota viikon päätteeksi ajatukset yhteen viikon tanssitunneista. Tälläkin viikolla joko tuleva syksy, stressi tai joku muu väsymys on ollut läsnä ja energiatasot on olleet hieman matalat. Loppuviikkoa kohti on kuitenkin fiilis taas kasvanut ja nyt sunnuntaina kirjoitellessa on fiilikset taas hyvät eli viikonlopun pitkät (12 tuntia..) yöunet on selkeästi tehneet tehtävänsä.

Viikon aikana on jostain syystä uitu myös syvissä vesissä. Maanantain samba-tunnit meni hyvällä fiiliksellä ja tunnin teema eli erilaiset samban perusaskeleet ja vaihtelu hitaasta nopeiden pätkien välillä oli mukava teema. Taas jäin tanssimaan vapaata tanssia rumpuporukan kanssa ja liekö sunnuntain venyttelyt joogassa saaneet aikaan sen, että jalat tuntuivat tosi kevyiltä ja päätin hyödyntää illan kestävyysharjoitteluun eli niin kauan mennään kun jaksaa suhteellisen kunnolla tehdä. Kyllähän kehonhuollon tärkeys on varmasti aika itsestään selvyys mutta niin se vaan on, että mieli kiittää kun ei fyysistikään kiristä missään.

Tiistaina olo oli jo vähän nuutunut mutta street-tunnit menivät kuitenkin mukavasti, joskin jaloista oli hieman voima poissa ja asiat, jotka edellisellä kerralla sujuivat vähän takkusivat. Keskiviikkona fiilikset vaihtelivat sitten hieman enemmän ja päädyin taas miettimään miksi ja mitä haluan tehdä ja mitkä syyt on ajaneet tiettyihin valintoihin. Päätin jo kauan sitten, että kun kyse on harrastuksesta niin sen olisi tuotava elämään hyviä fiiliksiä – työ on työtä ja harrastuksen tehtävä on olla palauttava. Tässähän sitten on selkeä ristiriitä – miksi treenata ryhmissä, joissa tavoite on esiintyä kun se väkisinkin vie rentoutta pois tekemisestä (tästä voisi kirjoittaa vaikka toisen postauksen, koska en usko että näin tarvitsisi olla mutta niin vain tuntuu usein olevan). Omalta kohdalta pidän pienestä tavoitteellisuudesta mutta toisaalta myös sitä, että porukalla voidaan treenata hyvässä hengessä. Harmittavaa kuitenkin on, että välillä muiden nimiä ei kunnolla edes muista, saati että tuntisi paremmin.

Koreossa tehtiin paikkoja ja on jännä huomata, miten fiilikset usein tuntuvat hieman jännittyneiltä silloin. Onhan paikkojen tekeminen tavallaan tunnustus siitä, miten hyvä on. Eturiviin valitaan yleensä parhaat ja taakse ne vähemmän kokeneet tyypit. No eihän se ihan noin suoraviivaista ole mutta joka tapauksessa aina paikkojen tekemisen jälkeen tuntuu kuin tunnelma hieman rentoutuisi. Itselle paikkojen tekeminen vaatii välillä vähän henkistä tsemppausta. Vieläkin siitä tulee hieman samat fiilikset kuin koulun liikuntatunneillä, jossa joukkueisiin valittaessa olin aina viimeisten joukossa. Inhosin liikuntatunteja yli kaiken ja vasta aikuisena innostuin liikkumisesta – suksia en ole vieläkään jalkaan laittanut sitten pakkohiihtämisen mutta jos lunta olisi talvisin enemmän niin ehkä olisin joku talvi jo valmis kokeilemaan.

Torstain treenit jätin suosiolla väliin. Oli ihana viettää aikaa kotona ja lukea kirjaa. Perjantaina oli silti puhti pois. Viikko oli ollut aika raskas, jonka seurauksena kierrokset ei tuntuneet oikein yölläkään laskevan vaan kävin pelaamassa (älä kysy…kun ajatukset kiertää kehää niin pelaamalla tai lukemalla ne saa katkaistua hyvin). Kuitenkin pitkästä aikaa tanssin taika astui kehiin eli juuri se syy, miksi tanssiin joskus ihastuin. Tunne siitä kun väsyneenä raahautuu paikalle ja lähtee pois pirteänä. Housessa kerrattiin aikaisemmin opittua ja piristyin sen verran, että päätin jäädä korvaamaan koreo-tunnille yhden poissaolon. House-koreoissa on ollut huippua huomata, että koreot muistaa nopeammin kun askeleet on tuttuja. Taaskin niin itsestäänselvä asia mutta en ole aikaisemmin ajatellut, miten paljon energiaa voi kulua siihen, että yrittää lennossa opetella askeleet sekä missä järjestyksessä ne tulevat. Nyt voi opetella pitkälti vain järjestyksen eli yksi aika iso asia pois mietinnästä.

Sunnuntaina vielä oli street-koreon treenit. Iso osa ajasta meni paikkojen läpikäyntiin mutta kiva fiilis alkaa tulla siitä kun koreo alkaa olla valmis teknisesti. Itse huomaan myös oman treenimotivaation kasvavan sitä mukaan kun alkaa tosipaikka lähestyä. Ensi viikon syysloma, jonka vuoksi osa tunneista on tauolla, onkin hyvä käyttää kehonhuoltoon.

Tällä viikolla työkiireet ja muut jutut on vieneet aikaa ja energiaa paljon. Sunnuntaina yin-jooga tulikin tarpeeseen ja oli mukava rauhoittua ja huoltaa kehoa kiireisen viikon jälkeen.

Nyt sunnuntaina joutuu jo hetken miettimään mitä maanantaina tapahtui mutta silloinhan oli pitkästä aikaa sambatunnilla korot käytössä. Vaikka korkoja aina välillä on tullut pidettyä niin silti jalat oli aika jumissa ja koroilla tanssiminen tuntui raskaalta. Kesti pitkään saada jalat lämmiteltyä ja enemmän alkoi tuntumaan siltä vapaassa tanssissa baterian kanssa vaikka silloinkin tuntui samba no pe aika raskaalta ja jäykältä. Sen sijaan baterian soittamia breikkeja oli mukava treenata. Breikkien treenaamisessa hauskin on yrittää muistaa mitä tulee seuraavaksi ja saada omat liikkeet sopimaan oikeisiin iskuihin. Tavallaan koen breikit soittimien ja tanssijoiden välisenä leikkinä, jossa musiikki haastaa tanssijaa reagoimaan hetkeen nopeasti.

Tiistaina työkiireet vei iltaan asti mutta ehdin illan streettiin. Uusi koreo on ollut todella mukava ja arvelen sen johtuvan siitä, että koreossa on mukava flow hitaiden ja nopeiden liikkeiden välillä, joka tekee siitä mielenkiintoisen tanssia. Uusi liike, jota jo edellisellä kerralla sivuttiin oli reject. Vieläkään en täysin erota rejectin ja roger rabitin eroa mutta eiköhän se avaudu jossain vaiheessa.

Keskiviikkona myöskään en ehtinyt kun koreotunnille kun illalle tuli vielä online-miitti. Koreossa mentiin eteenpäin mutta mielenkiintoiseksi menee, päästäänkö sitä lopulta esittämään. Toisaalta koreota on tehty alle minuutti ja esiintymiseen olisi reilu kuukausi aikaa. Torstaina työasiat vei niin myöhään, että tanssi jäi väliin. Perjantaina oli myös aika väsynyt olo intensiivisen viikon jälkeen mutta house-tunti ei jäänyt väliin. Tunnilla käytiin kesätunneilta tuttu bossa nova ja heel toe. Molemmat oli tuttuja ennestään ja niistä tehtiin myös muutamat variaatiot. Bossa novaan on aika hankala löytää Youtubesta ilman, että saa listan bossanova musiikkia mutta perusaskel vaikuttaisi saaneen vaikutteita miesten samban perusaskeleesta. Mistä housessa pidän on juurikin se, miten paljon siinä on vaikutteita muista tansseista ja toisaalta myös vapaus omalle tyylille. Itsellä lattarit vaikuttavat välillä vahvasti tanssissa niin housessa se ei haittaa vaan liikkeissä saa olla omaa ilmaisua.