tervetuloa syksy

 

Syksy tuli näille leveyspiireille jo viime kuussa, mutta nyt se tuntuu saavuttaneen myös miut ja miun mielen. Tekee mieli katsella ja ostella pehmeitä, kylmiä viimoja vastaan taistelevia neuleita, kuunnella syysiltoihin sopivaa fiilistelymusiikkia, leipoa, jatkaa koko kesäksi tauolle jäänyttä TSH-trilogian lukemista ja valloittaa mieleeni jo pitkään listaamani lukemista vaativien kirjojen vuori, juoda teetä, lähteä selvittämään ajatuksia lenkkipoluille. Olen asettunut aloilleni 28 neliön yksiöstä 22 neliöön pienentyneeseen elintilaani, jossa suurimman osan ajastani vietän 3,2×3,9m kokoisessa huoneessani valtakunnassani (onhan tää sentään sekä työ-, makuu- että olohuone. ainakin. plus kunto-/jumppasali. ja leffateatteri. ja pienimuotoinen kirjasto). Ystäviä olen nähnyt ainakin kerran viikossa, äitin luona olet vieraillut keskimäärin kaksi kertaa viikossa, milloin lenkin yhteydessä tai ihan vaan syömässä marjapiirakkaa tai tuoretta ciabattaa. Vaikka yksin pärjäänkin ja suurimman osan ajasta niin viihdynkin, niin totuttelemista tämä uudessa kodissa ajan viettäminen vaatii. Kämppis on mukava, mutta sen kanssa ei klikkaa sillä tavalla, että meistä tulisi ylimmät ystävykset ja viettäisimme iltamme yhdessä. Olo on vähän tyhjä, mutta toisaalta pää taas on täynnä ajatuksia ja pohdintoja tulevaisuudesta. Pitää keksiä jokin harrastus tän bloggaamisen ja lenkkeilyn kylkeen, jossa tapais vähän enemmän oman ikäistä porukkaa, koulukaverit kun on minuu 6-8 vuotta nuorempia eikä ainakaan toistaiseksi olla tavattu vapaalla kertaakaan.

 

 

Viime viikonlopuksi vaihdoin maisemaa Keski-Suomeen tutuille huudeille. Jännä kun tuntuu että Jyväskylä ois edelleen miun koti. tavallaan siellä onkin yhä miun toinen koti. Oli ihanaa tavata kavereita monena päivänä peräkkäin ja osan heistä kanssaan vähän pistää vapaallekin. Syksyllä on kuitenkin uhrinsa ja mie oon yksi heistä, sairastuin nimittäin syysflunssaan ja oon viettänyt eilisen ja tän päivän kotona, poistuen vaan käymään kaupassa, kun mieluusti olisin ollu koulussa oppimassa valokuvausta. Breaking Badkin on jo melkein loppuun katottu. tietenkin piti sattua niin, että nää viime päivät on ollu kuivempia ja aurinkoisempia kuin aikoihin. Pitää siis toivoa, että tällaisia päiviä vielä riittää, että pääsisin pitkästä aikaa kunnolla lenkille. Sitten kun taas jaksaa siirtyä edes kävellen paikasta toiseen hirveästi hengästymättä ja liikkumisesta aiheutuvaa heikotusta kokematta. Jos taivas päättää kuitenkin jatkaa avautumistaan, niin onneksi on jooga. ja kotijumpat. Mieli onkin tehnyt taas punnertamaan, mutta kun sen saisi malttamaan vielä hetken.

Huomiseksi on taas ehkä ohjelmassa ystävien tapaamista, mikä onkin heti toiseksi paras vaihtoehto seuraksi, kun ottaa huomioon, että huomenna on miun ja miehekkeen vuosipäivä. Ei siis jää aikaa harmittelulle siitä, että se kuluu tänäkin vuonna eri kaupungeissa. Tänä vuonna välimatkaa ei kuitenkaan onneksi ole 18 000 kilometriä vaan vain 220. Viikonlopuksi sitten välimatka vähenee pyöreään nollaan, sitä odotellessa :)

 

 

Syyskuussa siis kiinnostaa (sekalaisessa järjestyksessä)

• bloggaaminen jeejejee
• lukeminen
• äitin kaa leipominen (koska en mie yksin mitään jaksa kuitenkaan syödä. tai no jaksaisin, mutta se onkin eri asia, et mitä miun kroppa siitä tykkäis. varmasti alkais venkoilemaan suuntaan ja toiseen)
• lenkkeileminen ja muunlainenkin treenaus
• valokuvaus!!
• syksyinen musiikki
• käsillä tekeminen
• laulaminen (aina kun kämppis ei ole kotona heheh)
• listojen tekeminen! aina niin vapauttavaa ja ajatuksia selkeyttävää
• positiivisuus :)

Ihan yhtä suuressa arvossa tällä hetkellä eivät ole

• kaukosuhde
• paikallaan useimmat illat kököttäminen
• sairastaminen
• negatiivisuus

Tällaisissa tunnelmissa mennään. Tervetuloa syksy :)