Yhden unelman saavuttaminen

IMG_9220.JPG

Kuukausi meni ja loma alkoi 🙂

Kahtena ensimmäisenä päivänä grillailin ja kävin brunssilla ystävien kanssa, koska en ole heitä kerennyt juuri kesällä nähdä. Syy siihen on ollut suurimmaksi osaksi haaveni osallistua Triathlonin puolimatkalle Tahkolle 16.8. Eli vähän piti treenata. Muistan pienenä katselleeni kylässä eurosportilta triathlonkisoja ja mietin, että itse haluaisin tehdä tuon kanssa. Viime syksyyn asti se on ollut mielessä taka-alalla, kunnes ystaväni heitti, että lähdetäänkö ensi kesällä Tahkolle. Suostuin varmaan heti, mutta jätettiin asia vähän muhimaan. Märkäpukua ja muita varusteita aloitin kuitenkin syksyn mittaan hankkimaan ja joulun jälkeen päätettiin osallistua. Treeneistä otin vähän mallia Triathlonhaaste sivujen kautta. Eilen päivämäärä näytti 16. elokuuta ja se oli sitten menoa!

Tavoitteena oli maaliin pääsy ja kisatuloksen sai jos sen teki 8 tunnin sisällä. Itse veikkailin jotain 7,5h:ta. Ilma oli täydellinen ja mukana oli aivan parhaat kannustusjoukot eli Isä, äiti, veli ja hänen vaimo ja heidän kaksi lasta, serkku ja hänen koira. Lapsille askarreltiin viirit ja monessa kohdassa he olivat kannustamassa ja huutamassa!

Uinti on ollut minulle helppoa ja niin oli nytkin ja ihan supermukavaa, välillä tuli liipastua jonkun päälle, kun näkyvyys oli aika huono, mutta mitään isompaa vahinkoa ei tapahtunut ja uinnin lopetin hymyissä suin! Ensimmäinen vaihto kesti kauan, mutta halusin vetää rauhallisesti, kun helpoin osuus oli kuitenkin takana ja pisimmät edessä.  Pyöräilykin sujui suunnitellusti omien voimien mukaan ja mitään suurempia väsymyksiä ei ollut. Uinti oli mennyt ajallisesti tosi hyvin ja pyöräilykin meni nopeammin mitä kuvittelin, niin toiseen vaihtoon tullessa tiesin, että juoksuun sai käyttää melkein neljä tuntia, eli pelko siitä, ettei maaliin kerkeä ennen kahdeksaa oli poissa ja pystyi lähtemään iloisena juoksemaan. Juoksua pelkäsin eniten ja kyllä se alussa olikin raskasta, kun oli vielä isoimmat ylämäet alkuun. Kilpakaverini sai minut kiinni on n.9km kohdalla ja siitä meno muuttui huomattavasti mukavammaksi, kun mentiin yhtämatkaa loppuun asti. Pystyi juttelemaan ja unohti suurimman osan väsymyksestä. Maaliin tultiin ihan voittajafiiliksillä ja ajaksi tui 6.06. Oltiin enemmän kuin tyytyväisiä. Mitään en olisi tehnyt toisin! Nyt on siis yksi unelma taas toteutettu ja täytyy nauttia tästä itsensä ylittämisen tunteesta ja ehkä jonkun ajan päästä putkahtaa sitten mieleen uusi unelma, mikä ikinä se sitten lieneekään ja sitten mennään sitä kohti!

IMG_2338.JPG

IMG_2333.JPG

IMG_2332.JPG

 

 

Suhteet Oma elämä

Yksi ihana viikonloppu

Vaikka nyt ollaan jo torstaissa, niin vieläkin mieltä lämmittää viime viikonloppu. 

Töissä oli ollut rankka viikko, joten viikonloppuvapaa tuli enemmän kuin tarpeeseen. Lauantaiaamuna starttasin kotoa jo kuuden jälkeen kohti juna-asemaa. Vr ei kenkkuilut tällä kertaa, vaan matka meni aikataulujen mukaan. Ilma näytti aurinkoiselta ja säätiedotukset oli lupailleet pelkkää aurinkoa. Perillä odotti veli ja tummat pilvet ja heidän kotiinsa ajettiin sateessa.  Keli vähän harmitti, sillä perille päästyä piti aloittaa triathlon treenit. 

Vesisade kuitenkin näytti kuuroluontoiselta ja sulloin itseni märkäpukuun ja päätettiin lähteä matkaan. En ollut vielä kertaakaan uinut avovedessä, joten se oli pieni jännitysmomentti, mutta hyvin meni, vaikka välillä hengenahdistusta tuli. Sen jälkeen alettiin pyöräillä ja aurinko rupesi porottamaan oikein mukavasti. Juoksu oli viimeisenä ja vaikkei se niin nautintoa ollutkaan, niin siitäkin selvisin. Kiva oli ensimmäistä kertaa kokeilla lajeja yhdessä ja haastava tämä laji on, mutta niiiin mukavaa. Noh, loppu viikonloppu olikin rentoa herkuttelua.

Sunnuntaina olikin kummipoikani rippijuhlat. Kirkossa tuli käytyä ja sen jälkeen kaffella, mukava oli nähdä ihmisiä, joita ei tule enää usein nähtyä. Tuli taas huomattua, että aika menee niin nopeasti. Omasta rippijuhlista on jo 20v. ja lapsista on tullut aikuisia ja nuorista aikuisia. Juhlista suuntasin mökille, jossa odotti vanhempani ja veljeni lapset, jotka oli hoidossa seuraavat neljä yötä, kun vanhemmat lähtivät Pariisiin.

Veljen lapsien kanssa aika menikin nopeasti ja mukavasti, sillä näen heitä välimatkan takia aika harvoin, mutta kerran viikossa yritän soittaa facetime- puhelun, jossa näen heidän touhuja. No nyt kuitenkin uitiin, saunottiin, tehtiin harjoista keppihevosia,  syötiin kilpaa mansikoita, lettuja ja jätskiä. Veljen tyttökin on kasvanut ja hän ei enää arastele minua, vaan sain laittaa hänen ihanaan kikkuratukkaan saparot ja höpsötellä muutenkin. Ja vaikka veljen poika ei poikamaiseen tyyliin tykkää, että häntä pusutellaan, niin lähtiessä, hän kyllä moiskautti kunnon pusun minun poskelle.  

Sain myös viikonlopun aikana kokeilla vielä pariin otteeseen avovesiuintia ja tykästyin siihen vallan kovasti, kun hengenahdistustakaan ei enää tullut, vaan pystyi nauttimaan uimisesta. Nautin myös suuresti äitini kalastamasta ja voilla paistamasta hauesta, mitä herkkua en ole saanut sitten…tyttövuosiin.  Isäni tosiaan paistoi mainiot letut juustomaidosta, jotka vetelimme ihanien mansikoiden kera. Kesä antoi siis parastaan viikonloppuna, niin sään, seuran, ruuan ja tekemisen muodossa!

IMG_2252.JPG

IMG_2240.JPG

IMG_2236.JPG

Arkeen oli mukava palata hyvän viikonlopun jälkeen ja kesälomaankin on enää kuukausi!

Hyvinvointi Mieli