Rapujuhla on jokaisen popsitun buranan arvoinen!

Tässä on ollut kahden viikonlopun aikana mukavasti juhlahumua. Viikko sitten ohjelmassa oli Kuuden tähden illallinen vol1. Hävyttömästi tellusta kopioitu leikkimielinen illalliskisa toteutetaan kolmen ystäväpariskunnan kesken. Minä ja miekkoseni päätimme järjestää lokakuun kunniaksi rapujuhlat. Siitäkin syystä jo, ettei kumpikaan ollut aiemmin järkännyt moista, osallistunut kyllä kertaalleen. 

Alkuruoaksi lusikoimme suppiskeittoa (olin käynyt kökkimässä sienet aiemmin kotiseutuni Nurmijärven mehtästä, isä oli mukana katsomassa etten eksy), pääruoaksi raavimme ravut paahtoleiville ja jälkkäriksi oli unelmatorttua suklaavaahdolla. Kattaus kurlattiin alas valkkarilla, olusella ja lonkerolla, sekä tietysti humalluttavassa määrin snapseja enemmän tai vähemmän mielipuolisilla rapulauluilla ja lonkalta heitetyillä maljapuheilla höystettynä. 

”Tilli suussa, kruunu päässä sinut pöytään kannetaan, paahtoleivän päälle sulle snapsikylpy annetaan!”
     Kekkereillä käyttämäni pallomekon tilasin Zalandolta viime syksynä. Tämän hetken lemppareihin kuuluva kauluskoru on löytö Ginan kesäaleista.

Rapujuhlien järjestäminen on helppoa ja hauskaa, netistä löytyvillä ohjeilla pärjää hyvin. Tärkeintä on, että löytyy hyvä porukka, jonka kutsua kasaan. Itse kävin tilaamassa täplärapuja noin viittä päivää ennen h-hetkeä Porin kauppahallista. Toki rapuja myydään pakasteinakin, mutta omasta kokemuksesta suosittelen, että jos lompakko antaa myöden, kannattaa ravut tilata tuoreina. Kovasta hinnasta johtuen laskimme rapuja vain neljä per syöjä. Kalapajassa toki keittivät saksiniekat tilliliemessä etukäteen sitä pyydettyäni, en itse olisi ehkä kyennyt keittopuuhiin..

Virallisesti ravustuskausi alkaa heinäkuu loppupuolella ja päättyy lokakuun lopussa. Haastattelin Kalapajan yrittäjää muutama päivää myöhemmin ja hän kertoi, että rapujuhlien järjestäminen onnistuu vielä, kunhan on ajoissa tilauksen kanssa liikkeellä. Meillä ainakin oli superhauskaa! Kun rapujen syönti on jokaiselle vieraalle yhtä haasteellista, toiminta on aikamoista sohlaamista ja räiskintää rapuveitsen kanssa eikä niin ollen hysteerisiltä naurukohtauksilta pääse välttymään. Vieraat kiittelivät seuraavana päivänä kivasta illasta ja karmaisevasta krapulasta 🙂 

Nyt en jaksa kirjottaa sen enempää, eilisten työpaikan pikkujoulujen(!) jälkeinen tutina vie energiaa kaikissa muissa asennoissa paitsi vaakatasossa. 

Iloista viikonlopun jatkoa <3 Laaban