Lahnat ja muut metsän eläimet sängyssä
Otetaanpas askel taaksepäin ja palataan edelliseen postaukseen seksistä ja sivusin paskoissa kokemuksissa jynkyttäjiä. Nämä tosielämän seksitiikerit, joilla ei ole suoraan sanottuna vittuakaan hajua, mitä sängyssä tehdään. Useimmiten näillä petoeläimillä ei ole minkäänlaista käsitystä esileikistä, kiusoittelusta ja luulot omasta dikistä ovat suuret. Aihe on jo itsessään niin luotaantyöntävä, etten edes piinaa teitä musiikilla.
Sluttiinan yksipuolinen tuomio on se, että YKSIKÄÄN ämmä ei lämpene näille kovin pitkään. Siis voidaan puhua naisista lahnoina ja se on ihan ok, mutta kun sun päälle kiipeää yksi näistä jyystäjähiiristä (harmaan paskin sävy btw!), on siitä nautinto kaukana. Ei voi muuta kuin pitää patjasta kiinni ja rukoilla sen tulevan kohta, että pääsee pois kiusallisesta tilanteesta. Kun sun pää hakaa sängynpäätyä ja pakarat alkaa aristaa huonoimmalla mahdollisella tavalla, on hommassa jotain pielessä. Eikä välillä ole vaihtoehtoja, muuta kuin maata lahnana tuupattavana. Siis, kun ei pääse edes liikkumaan toisen lyödessä kaniinien tyylillä ennätyksiä.

Kieltämättä kunnon eläimellinen jyystö on osana seksiä joskus juurikin on point, mutta tää miestyyppi, josta puhun, on vaan paskaa. Sellanen yrittää päästä housuihin maksimaalisella nopeudella ja minimaalisella efortilla. Kourii haaroja, persettä ja tissejä miettimättä sen kummemmin mitä tekee, tai miltä se tuntuu. Hyvällä tuurilla se repii vaatteet päältä, niin että aktissa on edes jotain jännää. Sen jälkeen sähköjänis tarttuu hanurista kääntäen valitsemaansa asentoon ja alkaa paukuttamaan kassejaan myöten nivusiin sitä, mitä hänelle on suotu.
Miksi?
Mietin joka kerta, kun katselen uutta potentiaalista partneria, että ”Luoja, anna tän olla ihan mitä tahansa muuta, kuin paukkurauta-pete!” Ehkä neljä partneria on mennyt samantien vaihtoon tästä syystä. Ja kun tätä ei nää päällepäin tai voi aina edes arvata puheista!
Ja voi luoja sitä helpotusta, jos syystä tai toisesta pääset eroon näistä nopeasti! Huuuh, ei worttiä! Puristat lantionpohjan lihaksia täysillä ja ootat että se karju vihdoin laukeaisi, kun asennonvaihto tai muut vinkit ei oo toimineet. Helvetti, vieläkin kestää, krediittiä siitä, äijähän on eläin… Ja tietenkään kunnia ei anna periksi olla yhtä paska pano, kuin mitä ne on, ja jättää leikkiä kesken!
Todella toivon, että tulevaisuudessa en enää kohtaa tätä elukkaa sängyssä, siinä kun ei usein kommunikaatiotaidot pelaa yhtään sen monimutkaisemmin, kuin mihin lantio pystyy. Uuh beibe, aja mua kuin höyryjunaa!
Tässäpä tällainen hyvin lyhyt ja ytimekäs avautuminen pumpattavan-Barbaran tindermätcheistä, siis match made in heaven <3 meen etsimään paikkaani peiton alla ja laitan pari ajatusta muhimaan teitäkin varten!