Sain pyynnön kirjoittaa ominaisuuksista, jotka tekevät miehestä Gargamelin. Vaikea aihe, koska kiinnostuksen kohteitahan on tosi vaikea alkaa enemmän selittämään, joten ajatetlin lähestyä tätä aika geneerisesti myös. Toki kerron myös, mikä tekee Gargamelista juuri Gargamelin minulle. Se juttu, joka tekee hänestä juuri hänet. Kirjoittaessa soi Profin a month from now.

Voisin valottaa ensin, mikä itseäni viehättää yleisesti: koska olen melko pitkä, en oikein syty lyhemmille miehille, mitä lähempänä parimetristä, sitä parempi ja voin rauhassa käyttää korkoja. Pituus saa minut tuntemaan itseni naiselliseksi ja turvatuksi. Vaikka lihaksikkuus ei ole minulle vaatimus, niin mitä leveämmät hartiat, sitä todennäköisemmin pidän miestä komeana. Tuoksu on ehdoton, se on ennenkin sekoittanut mut unohtamaan kaikki muut ominaisuudet.

Rakastan aivan yli kaiken ihmisissä persoonallisuutta. Mun mielestä ihminen on juuri oma itsensä vain silloin, kun tekee sitä juttua tai ilmaisee itseään olemalla rehellisesti sitä mitä on. Sama pätee ulkonäköön, persoonallisuus ulkonäöllisesti on vahvuus. Jos mietin Gargista vuosia sitten, oli hän nuorempana aika tavallinen. Siis pitkä ja komea, mutta hieman basic. Vuosien varrella hänestä on varttunut kutkuttavan mustalla huumorilla varustettu mörrimöykky, jonka tuoksu vetoaa, varsinkin hajuvesi, mitä Gargamel käyttää saa hänen ihollaan mulla pyröimään stringit jaloissa. Jutut, työt ja muut asiat ovat hänessä myös mielenkiintoisia.

Mikä kiinnittää huomioni Gargamelissa?

Ehkä ne silmät, miten hän siristää niitä laukoessaan täysin asiattomia vitsejä. Sain hieman erilaisen ”dickpicin” kerran häneltä: jätkä oli kusella ja lähetti siitä mulle kuvan, tosin jos ton voi toteuttaa hyvällä maulla, niin siinä hän onnistui. Se on se juttu hänessä: pilke simäkulmassa tekemässä mulle kiusaa. Ne silmät tuikkii myös ihanasti aina, kun hän laittaa mut nauttimaan. Uh. Kylmät väristykset. Just toi ilkikurinen ilme ja jutut saavat mut yleensä eniten syttymään hänelle.

Seksuaalikemia on meidän juttu ollut aina, se on toiminut kivasti ihan alusta saakka ja varsinkin kun tuntee toista, voi kommunikoida ja kokeilla aivan eri tasolla. Kehot toimii hyvin yhteen ja Gargamel edustaa ehkä mun vaniljaisinta puoltani yleensä, eikä vaniljaa tule ymmärtää väärin, on vaihtelua ja variaatioita, mutta homma ei mene mitenkään kokeilullisemmaksi tai raffimmaksi yleensä. Meillä on ne tietyt jutut muodostuneet, mitkä toistuu aina samalla kaavalla oikeastaan. Mutta siihen lisätään mausteita ja vaihtelua molempien vireystilan ja halujen mukaan. Ei ole oikeastaan sellaista asiaa, josta en voisi sanoa ja mitä en voisi pyytää. Vastapainona ei ole sellaista, mistä kumpikaan ei voisi kieltäytyä niin halutessaan. Sängyssä ja sen ulkopuolella vallitsee sopivassa määrin luottamus ja jännitys.

Tämän miehen strategiset mitat toimivat mun mittoihin jotenkin älyttömän hyvin, sopivan mittainen varsi, sopivan leveät hartiat ja kivan tymäkkä kroppa muutenkin, ei hajoa käsiin. Puhumattakaan nykyisin hänen sopivasta karvoituksestaan. Hyrrr.

Heiluta sitä sauvaa

Pari muutakin kaveria on olleet kuvioissa samanaikaisesti ja olen heitä nähnyt pariin otteeseen. Jotenkin helposti heittäydyn laiskaksi näkemään ketään muuta kuitenkaan, sillä kaikki uusi ja uudempi vaatii luottamuksen rakentamista ja sääntöjen määrittelyä uudelleen. Saanko minä näykkiä, pitääkö hän siitä tai tuosta?

Viime aikoina olen treenaillut tuolla lihatikullani huulihölkkää, eli poskisoittoja. Nykyinen arvosanani on kuulemma ”sähän olet hyvä ottamaan poskeen”. Muutoinkin saan palautetta ja neuvoja tarvittaessa velhomieheltä, joka haluaa kyllä maksimoida varmaan omaa nautintoaan, mutta antaa mulle samalla arvokasta kritiikkiä ja kehitysmahdollisuuksia. Se on ehkä se paras juttu, kun on niin avoin ja rento meininki, missä kritiikki vain lisää itseluottamusta ja niin sanottuja taitoja.

Tässä tyypissä on siis paljon yleisesti haluttavia piirteitä sekä ulkonäöllisesti, että statuksellisesti. Työssään hyvä, asuu omassa talossaan ja on pitkä sekä komea. Hän kohtaa varmaankin monien standardit. Enkä osaa päättää, pidänkö eniten tästä tilanteesta tällaisenaan: minulla on vapauteni ja näen silti jotain henkilöä, jonka kanssa aamulla erotessa tulee olo siitä, että olisi suhde. Vai haluaisinko sitoutua enemmänkin, koska mitä hyötyä siitä on?

Uskoisin, että omilla toiveillani, jotka ovat tinderin myötä vain lisääntyneet, hyvän miehen löytyminen raukeaa jälleen tuoksuun. Toivottavasti kuitenkin osaan pitää järjen vähintään käden ulottuvilla, siinä kohtaa kun joku swaippaa mun jalat alta tindskuruudun sijaan. Mutta jos satut olemaan 180cm-> pitkä, mielellään viiksekäs/parrakas, leveäharteinen, hyvältä tuoksuva, seksuaalisesti vilkas, pidät läheisyydestä ja leikkimisestä, olet mielellään älykäs ja huumorintajuinen, pidät skideistä, muttet ehkä halua niitä lisää ja sulla on elämä muutoinkin balanssissa niin hit me up, mä venaan tääl rauhassa.