Epäsuositut mielipiteet: työmatkustaminen

Myöhästyminen ruuhkan takia

Mielestäni ei ole hyväksyttävää laittaa myöhästymistä liikenneruuhkan piikkiin. Jokainen, joka kulkee kulkuneuvolla, johon liikenneruuhkat voivat vaikuttaa, pitäisi ottaa ruuhka huomioon suunnitellessaan työmatkaa. Liikenneruuhka ei ole millään tavalla yllättävä vastoinkäyminen, enkä siksi ole kovin ymmärtäväinen kollegaani kohtaan, joka käyttää tätä selitystä syynä myöhästymiselle sovitusta tapaamisesta. Mielestäni kyseinen selitys vain osoittaa huonoista ajanhallintataidoista.

Kantamusten asettaminen viereiselle paikalle

Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin se, että etsit istumapaikkaa julkisesta liikennevälineestä ja et löydä paikkaa, sillä kanssamatkustajat ovat asettaneet kantamuksensa viereiselle paikalle. Jos et ole maksanut kahdesta paikasta, älä sitten valtaa ylimääräistä penkkitilaa. Niin kauan kuin vapaita istumapaikkoja riittää, pitäisi jokaiselle antaa mahdollisuus istua. Seisovat ihmiset vain tukkivat käytävät ja vaikeuttavat liikkumista. Matkatavaroille on yleensä varattu hattuhylly ja jos ei ole, niin ei se oma laukku niin paljoa paina, etteikö sitä sylissä jaksaisi pitää. En vaan voi ymmärtää, miksi ihmiset toimivat tällä tavalla.

Liikenneruuhkasta valittaminen

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka valittavat liikenneruuhkista. Sanonta kuuluu: älä ole itse osa ongelmaa vaan ratkaisua. Miksi valitat siitä, että kaikki muut ihmiset haluavat liikkua aikaan, johon itsekin liikut? Varsinkin, jos työajat ovat joustavat ratkaisun löytäminen on yksinkertainen: Liiku aikaisemmin tai myöhemmin kuin kaikki muut.

Meikkaaminen/syöminen/aamutoimien tekeminen julkisessa liikennevälineessä

Matkustan viikossa useita tunteja junassa ja minun aamujeni pelastus on se, että voin tehdä osan aamutoimistani matkalla töihin. Syön aamupalan ja meikkaan ihan surutta, tosin toisinaan saan syyllistäviä katseita. Mielestäni meikkaaminen ei ole yhtään sen tuomittavampaa ajanvietettä kuin esimerkiksi lukeminenkaan niin kauan, kun se ei rajoita muiden olemista. Jos voin säästää hieman lisäaikaa nukkumiseen aamulla, teen sen mielelläni. Kuitenkin on hyvä muistaa, että mitä ikinä tekeekään, niin oma paikka pitää jättää siistiin kuntoon seuraavaa matkustajaa varten.

Vapaalle penkkiriville siirtyminen

Jostain syystä monet ajattelevat, että jos vieressä istuva henkilö siirtyy vapaalle penkkiriville, niin itsessä on jotain vikaa. Mielestäni kuitenkin vapaalle penkkiriville siirtymien on lähinnä vain kohteliasta, sillä suomalaisena istun mieluummin omalla rivillä yksin, kuin vieraan kanssa samalla.

Kommenttikenttään voi jättää omia epäsuosittuja mielipiteitä asiaan liittyen tai muuten vaan mielipiteitä. Oletko samaa vai eri mieltä?

tyo-ja-raha ajattelin-tanaan oma-elama tyo

Mietteitä ensimmäisestä työviikosta

Pyrin kirjoittamaan yleismaailmallisista asioista täällä blogin puolella, enkä niinkään itsestäni. Ajattelin kuitenkin, että olisi mukava jäsennellä hieman ajatuksia kuluneesta työviikosta. Aloitin maanantaina työt uudessa työpaikassa Tanskassa, ja viikkoon on mahtunut vaikka ja mitä. Lyhyen kokemukseni perusteella tanskalaiset ovat erittäin vieraanvaraisia ja sosiaalisia. Työviikko on lyhyt, vain 37 tuntia ja työaikoihin suhtaudutaan hyvin rennolla otteeella. Toimistolla kaikki on paikalla yhdeksään mennessä ja kolmelta aikaisimmat tekevät jo lähtöä. Töistä kannattaa lähteä silloin, kun tuntuu, ettei jaksa enää keskittyä ja ylitöihin jääminen ei ole kannustettavaa.

Minua jännitti kovasti työn alku ja matkalla uudelle työpaikalle iski kauhea huijarisyndrooma. Tunne kuitenkin laantui, kun tapasin tiimini jäsenet, jotka olivat odottaneet saapumistani innolla. Ensimmäinen työpäivä alkoi yhteisellä aamupalalla tiimin kesken. Loppupäivä menikin kahden kesken jutustellen kunkin tiimin jäsenen kanssa ja lähtiessäni sain vielä kukkakimpun ensimmäisen päivän kunniaksi. Kotiin saapuessa olin hieman hämilläni. Olen ollut töissä useassa eri yrityksessä ja useassa eri maassa, mutta koskaan aiemmin en ole tuntenut itseäni näin tervetulleeksi. Tiimiini on monikansallinen ja työkieli on englanti. En itse osaa tanskaa yhtään, mutta se ei ole haitannut millään tavalla, sillä työpaikalla kaikki puhuvat englantia.

Tähän mennessä hankaluuksia on tuonut uusien IT järjestelmien oppiminen ja nimien muistaminen. Koko osasto työskentelee samassa huoneessa (n.100 hlö) ja istumajärjestys on vapaa, mikä tarkoittaa sitä, että desibelit saattavat nousta ja en voi välttyä jatkuvalta small-talkilta. Vaikka olen asunut ulkomailla jo vuosia, en tule koskaan tottumaan small-talkiin puolituttujen kanssa. Päiväni koostuvat useista palavereista ja tarpeen tullen on mahdollista varata pienempiä työskentelyhuoneita, joten luulen, että tulen tottumaan nopeasti myös avokonttoriin ilman sermejä. Tulen varmasti kirjoittamaan lisää työhön liittyviä postauksia, mutta jatkossa hiukan spesifimmeistä aiheista. Postaustoiveita voi halutessaan jättää kommenttikenttään.

tyo-ja-raha tyo uutiset-ja-yhteiskunta oma-elama