Juhannussalon juurelta
Eilen oli juhannusaatto ja aika monella ruotsinkielisellä ja kaksikielisellä paikkakunnalla pystytettiin juhannussalkoja. Niin täälläkin. Töiden vuoksi en päässyt oman kylän juhannussalon pystytystä katsomaan. Lähdimme työporukalla töiden jälkeen sen sijaan Kastelholmaan.
Kastelholman juhannusaatto on turistitapahtuma, mutta se oli meille aikataulullisesti sopiva, sillä siellä salon pystytys oli vasta kahdeksalta illalla. Kastelholmassa juhannussalon koristeisiin kuuluvat kruunut tuotiin saattueessa. Tai oikeastaan, jos tarkkoja ollaan, juhannussalko ei ollut Kastelholman linnan pihalla, vaan Kastelholman alueella olevassa ulkoilmamuseo Jan Karlsgårdenissa.
Kruunu on muotonsa puolesta sukua himmelille ja yllättävää kyllä, monet ruotsalaiset eivät tunne tällaista juhannuskoristetta, vaan kysyvät kruunuista, mitä ne ovat. Monilla ahvenanmaalaisilla on myös pieni kruunu roikkumassa esimerkiksi parvekkeella tai kuistilla. Kruunujen värit ja koristelutavat vaihtelevat.
Joka kylässä täällä lienee oma juhannussalko. Joillakuilla on kuulemma myös omassa pihassa ikioma salko, mutta sellaista en ole vielä osunut näkemään. Salkojen koristelut vaihtelevat, mutta Ahvenanmaalla salon huipussa on usein fäktargubbe, ihmishahmo, jonka kädet heiluvat tuulessa. Laivat ovat myös varsin tavallinen koriste. Vaikka saloissa on osittain samankaltaisia koristeita, kahta samanlaista salkoa tuskin löytyy.
Lisäksi on erilaisia seppeleitä, köynnöksiä ja tupsuja. Spillkase eli merkkituli tai vainovalkea on yleisempi läntisellä Ahvenanmaalla. Myös aurinko ja lippu tai teksti Johannefest kuuluvat asiaan.
Kastelholmassa ja esimerkiksi Hammarlandin Kattbyssä on nykyisin melko tavanomainen salko eli se on tehty lipputangon jalkaan. Storbyssä sen sijaan on vanhakantaisempi salko, jossa tyvessä on säilytetty puun juurakon muotoa. Storbyn salko pystytetään perinteisellä tavalla kuoppaan, johon se tuetaan kivillä ja seipäillä.
Salon pystytystä johtaa salkokapteeni ja miehet nostavat salkoa saksiksi nimitetyillä apuvälineillä tai kuten Kastelholmassa seipäillä, joiden nokassa on kaareva osio, jonka saa hyvin asetettua salon kylkeen.
Kun salko on pystytetty, lapset ja lapsenmieliset voivat tanssia ja laulaa salon ympärillä erilaisia perinteisiä piirileikkejä. Suosittu laulu on ”Små grodorna” eli ”Pienet sammakot”. Yllätyksenä itselleni oli, että myös enemmän jouluisiksi miellettyjä laululeikkejä leikitään juhannussalon ympärillä. Kastelholmassa väki lauloi ja leikki innolla mm. ”Räven raskar över isen” eli ”Kettu juoksi yli järven.
Aaton juhlinnan jälkeen salko saa jäädä paikoilleen. Osa koristeista on kestokulutushyödykkeitä ja ne huolletaan seuraavana kesänä juhannuksen edellä kuten salkokin. Näitä ovat esimerkiksi fäktargubbe ja laivat ja aurinko.
Lehväkoristelut ja kruunut tehdään joka vuosi uusiksi. Kruunujen koristeluissa käytetään usein kuitukankaan tyyppistä materiaalia, joka kestää säiden armoilla paremmin kuin kreppipaperi tai silkkipaperi. Lehtikoristeluihin monessa paikassa käytetään haavanlehtiä, jotka on solmittu kalalankaan. Muitakin lehtiä käytetään, lehväkoristelukin riippuu siitä, mikä milläkin seudulla on ollut tapana ja mitä aineksia on saatavana.
On sanottu, että juhannussalko ja sen lehtikoristelut muistuttavat laivan mastoa ja takilointia. Lehtikoristeluita onkin viritetty eri malleihin. Itse asiassa salon poikkipienat ovatkin täällä ruotsalaisella nimellä rå eli raaka(puu) kuten purjelaivoissa. Toisissa saloissa on ristikkäispienat ja toisissa lehväkoristelu on ”kaksiulotteinen”.
Lehtikoristelun tekemiselle on oma teonsana löva. ”Löövaamiseen” en ole osallistunut toistaiseksi, mutta tällä kylällä löövaamiseen saa periaatteessa osallistua vapaasti jokainen halukas. Pitää varmaan tulevaisuudessa tutustua löövaustalkoisiin ja opetella lehtien solmiminen lankaan. Ahvenanmaalla käytetään yleensä juhannussalosta sanaa midsommarstång, Ruotsissa nimitys on majstång.
Juhannussalon pystyttäjäiset ovat mukavia, koko perheelle sopivia tapahtumia. Kastelholmassa väkeä oli tuotu bussilasteittain juhannusaaton viettoon, mutta mitään riehumista ei runsaassa väkijoukossa sattunut. Sää oli erinomainen, joten voi sanoa, että juhannus meni miellyttävissä merkeissä.
