Koripallon käsittelyssä ilon aiheita ja hämminkiä

Ilmailu-5-ottelun toisena kilpailupäivänä ensimmäinen laji oli koripallon käsittely. Lähtötilanne kahden edellispäivänä pidetyn osakilpailun jälkeen oli se, että miesten sarjaa johti Ukrainan Dmytro Kmetjuk, joka voitti ammunnan ja sai hyvät pisteet myös miekkailusta. Toisena oli Ruotsin Valentino Dordevic,yksi niistä kolmesta, jotka miekkailussa saivat parhaan pistepotin. Kolmas oli Suomen Lauri Ikonen, joka myös oli miekkailun kärkimiehiä.

Kymmenen parhaan joukossa oli neljä ukrainalaista. Heistä yksi oli se kolmas miekkailun kärkimies, Jaroslav Vasiuta. Kympin sakkiin mahtui myös toinen suomalainen, Esapekka Kinnunen, joka oli kahdeksantena.

Sinne meni. Heini Pellon vapaaheitot osuivat kohdalleen.

Naisten sarjassa ykköspaikka oli Suomen Heini Pellon käsissä. Hän voitti molemmat edellispäivän lajit. Brasilian Ellen Caroline Santos de Sousa oli toisena noin 300 pistettä Peltoa jäljessä ja kolmantena Ukrainan Katerina Zhunkivska.

Parhaiten koripallon käsittelyssä onnistui Brasilian Thiago Goulart Gomes Oliveira. Hän oli ketteryysosiossa kaikkein nopein, suoritti radan liikuntahallin näytön mukaan 50 sekunnissa. Vapaaheitoista onnistui kaksitoista. Eniten onnistuneita vapareita oli Vasiutalla. Hän sai sisään neljätoista heittoa. Nopeusosiossa hallin näyttö ilmoitti ajan 55 sekuntia ja Vasiuta oli koriksen kakkonen.

Ajat eivät ole kisan virallisia tuloksia. Kisajärjestäjän netissä julkaistuissa tuloksissa näkyvät vain pisteet. Kolmas oli Brasilian Luís Paulo Borges Gomes Ferreira. Thiagon pisteet 1004, Vasiutaksen 980 ja Ferreiran 892.

Paras koripallon käsittelyssä oli Brasilian Thiago Goulart Gomes Oliveira. Hallissa kuvaaminen olisi oikeastaan vaatinut tehokkaampaa kalustoa kuin oli käytettävissä.

Paras suomalainen oli Oskari Marjakoski, jonka 530 pistettä riittivät sijaan 19.

Naisten sarjassa meni paremmin. Heini Pelto nappasi kolmannen perättäisen lajivoittonsa. Pelto teki nopeimman ajan, joka hallin epävirallisen tulostaulun mukaan oli 1.03. Vapaaheitoissa hänellä onnistumisia oli neljätoista, seitsemän laudan kautta, seitsemän suorana. Pellon tulos olisi ollut ihan hyvä miesten sarjassakin. Naisten sarjassa hän sai sillä pisteitä 984. Ketteryysosiossa miesten ja naisten pisteytys eroaa toisistaan, vapaaheitoissa pistetaulukko on sama.

Toiseksi tuli Brasilian Jullyana Alves do Nascimento Canedo 734 pisteellä. Myös lajipronssi meni Brasiliaan. Ellen kartutti pistetiliään 710 täpällä.

Pallon kuljetuksessa pitää pujotella aitojen lomasta. Tässä Jullyana Canedon taidonnäyte.

 

Mikä numero tulee kolmosen jälkeen?

Jos ensimmäinen kilpailupäivä oli sujunut jouhevasti, niin toisena päivänä ei kömmähdyksiltä vältytty.

Koripallon käsittelyssä kilpailija suorittaa ensin ketteryysosion, johon kuuluu mm. pallon kuljetus ja kymmenen heittoa koriin korin alta. Toinen osio kysyy tarkkuutta ja hermojen hallintaa. Kilpailija heittää kaksikymmentä vapaaheittoa, ensimmäiset kymmenen tulee saada koriin laudan kautta ja loput kymmenen suoraan. Onnistuneista heitoista tulee pisteitä.

Kilpailijoilla on eräänlainen paristartti. Ensin toinen tekee ketteryysosion, sitten toinen ja sitten he tekevät vapaaheittosarjansa kentän eri päädyissä. Kuudennessa parissa kilpailivat Esapekka Kinnunen ja Ruotsin Filip Magounakis.

Tässä vaiheessa huomattiin, että siinä päädyssä, jossa Kinnunen heitti vapaaheittonsa, oli virheellinen numerokorttisarja. Käännettäviä numerokortteja on toimitsijalla telineessä kaksi kahdenkymmenen kortin sarjaa. Pakasta pitää löytyä järjestyksessä numerot ykkösestä kahteenkymmeneen. Oikeanpuoleisen kortin toimitsija kääntää joka heitolle, siitä seurataan heittojen määrää. Vasemmanpuoleisesta pakasta toimitsija kääntää kortin silloin, kun heitto on onnistunut.

Heittojen määrän seurantaan oli pujahtanut vajaa pakka. Kolmosen jälkeen kääntyi esiin kortti viitonen. Kortteja kääntävä toimitsija ei ollut tätä huomannut, sillä viitosen nurjalla puolella, jonka kortteja kääntävä toimitsija näki, oli nelonen. Virhe jäi havaitsematta kaikilta läsnäolijoilta ennen Kinnusen suoritusta.

Nelosviitoskortin takia yksi heitto jäi välistä, eli heittoja laudan kautta koriin saanut yrittää vain yhdeksän kertaa. Toisessa päädyssä numerokortit olivat virheettömät ja sillä puolella kilpailijat olivat saaneet tehdä sääntöjen mukaiset kaksikymmentä heittoa.

Korteista näkyy, että on tullut yksi onnistunut heitto, nyt on menossa kolmas heitto.
Kolmas heitto oli tuloksekas. Onnistuneiden määrä on nyt kaksi. Seuraava heitto, ja toimitsija kääntää uuden kortin, jonka taustapuolella näkyy nelonen.
Mutta neloskortin päällipuolella onkin numero viisi.

Koska tällaista ei ollut ennen sattunut, kilpailun juryllä ei ollut valmista säännöstöä, miten olisi parasta toimia. Kinnuselle annettiin tilaisuus heittää suorituksen jo päätyttyä vielä yksi heitto. Vire oli jo tiessään ja heitto meni ohi. Kilpailusarjassa hän oli saanut sisään neljä laudan kautta ja neljä suoraan.

Korttivirhe oli ennen Kinnusta vaikuttanut viiteen kilpailijaan, mutta heistä osa oli ehtinyt jo poistua paikalta valmistautumaan uintikilpailuun, joten heillä ei ollut tilaisuutta tehdä puuttuvaa heittoa. Jury päätti, että kyseisille viidelle kilpailijalle annettiin hyvityksenä yksi onnistunut kori tulospöytäkirjaan. Heidän osaltaan asia käsiteltiin siis eri tavalla kuin Kinnusen kohdalla ja ratkaisu ilmoitettiin Kinnusen suorituksen jälkeen.

”Yhden korin arvo on kolmekymmentä pistettä”, Kinnunen totesi hieman apeana. ”He saivat sen nyt ilmaiseksi.”

Olisi suotavaa, että lajin tekninen komitea käsittelisi asiaa. Säännöistä ei nyt löytynyt selvää linjausta siihen, miten olisi parasta toimia, kun kilpailun ollessa käynnissä, tulee ilmi kisajärjestelyissä oleva virhe, joka on vaikuttanut osaan suorituksista. Jury joutui nyt improvisoimaan nopean ratkaisun. Jälkiviisaus on aina helpompaa kuin päätöksenteko yllättävässä tilanteessa, mutta olisi ollut parempi, että ratkaisu olisi ollut sama kaikille urheilijoille, joiden suoritukseen virhe vaikutti.

Koripallon käsittelyn jälkeen kilpailu jatkui esteuinnilla.

puheenaiheet liikunta